Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Työministeriö visioi supertyöpaikkoja



Työministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) mukaan Suomeen tarvitaan noin 100 000 "nokialuokan" työpaikkaa seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Näistä 60 000 voisi syntyä peruskoulutuksen kautta ja 40 000 edellyttää elinikäisen koulutuksen läpivientiä.


Työministeriön niin kuin hallinnon yleensä on yritettävä ennakoida elämää tulevina vuosikymmeninä. Ennakoinnin avuksi on luotu erilaisia malleja, joita arvioidaan kansainvälisissä asiantuntijakongresseissa. Samaan aikaan tuotetaan tilastotietoa, josta osa saattaa lyödä ennakkorakennelmia hivenen poskelle.

Tuore työolobarometri kertoo, suomalaiset työntekijät ovat terveitä ja työkykyisiä, vaikka heistä on puristettu irti kovia tehoja. Useimmilla työ ei rasita fyysisesti, mutta henkisesti uhkaa väsyä joka kolmas. Yllätys ei tietenkään ole se, että ikääntyvä väki väsyy ja nuoret mitataan työkyvyltään parhaimmiksi.

Eniten työkyvyltään huonoja tai keskinkertaisia työntekijöitä on 45-54-vuotiaiden ikäryhmässä. Paras työkyky on 25-34-vuotiailla. Palkansaajien fyysistä ja psyykkistä työkykyä on mitattu työolobarometrissa ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Sen mukaan vain kuudella prosentilla työssä olevista työkyky on huono tai keskitasoinen.

Työelämän kohonnut vaatimustason kasvu on yhteydessä siihen, että palkansaajien työkyky on hyvä, koska tällöin vaatimusten lisääminen on mahdollista.

Työolobarometri ei vielä kerro sitä, kuinka kauan työkyky pysyy erittäin hyvänä "nokialuokan" työntekijöillä. Emme tiedä, missä kunnossa nykyiset kolmikymppiset ovat elinikäisen koulutuksen läpivietyinä viisvitosina. Samaan aikaan maassa pitäisi olla työvoimapula. Paineet eivät siis ainakaan helpotu.


Profiilin nostolla uutta imua

Esimerkiksi rakennusalalla työvoimapula koittaa jo neljän viiden vuoden kuluessa Etelä-Suomessa. Rakennusala sukelsi syvälle lamaan, mutta edessä saattaa olla raju kasvu, jonka hallinta edellyttää ennakointia.

Laskelmien mukaan Uudellamaalla tarvitaan 45 000 alan työntekijää. Vuonna 2005 tarvittavista työntekijöistä vajaa kolmasosa on nyt töissä siten, että heillä on tuolloin tarvittava ammattitaito, osoittaa erikoistutkija Timo Sneckin tekemä selvitys.

Eli 15 000 nykyistä työntekijää hallitsee asian ja 30 000 pitää kouluttaa muutamassa vuodessa hallitsemaan tuolloin vaadittavat taidot.
- Kyllä tämän hallinta jotakin järjestelmää vaatii, VTT:n erikoistutkija Timo Sneck arvioi.

Sneck on kehittänyt menestystuote- ja ostoskorimallit, joiden avulla analysoidaan rakennusalan vuotuinen markkinaosuus sekä markkinaraot.

Näin saattaisivat löytyä mahdolliset menestystuotteet, joilla on menekkiä rajojen ulkopuolellakin. Sneckin tähtäimessä on luoda supertyöpaikkoja, joihin koulutetaan osaajia. Siten alalle jää työtä myös vähemmän osaaville.

Käytännössä Sneck ehdottaa sitä, että alalla aloittavat pk-yritykset saavat ilmaistuotteena markkina-analyysin, tiedot kilpailuoloista, vientihyväksymän ja jakelukanavien varmistukset.

Ilman menestystuoteajattelua rakennusala jää Sneckin mukaan matalan tuottopotentiaalin toimialaksi eikä kiinnosta osaavaa työvoimaa.

Oppilaitokset tarvitsevat tietoja koulutustarpeesta tietenkin jo pari kolme vuotta ennen varsinaisen koulutuksen aloittamista.

Voisi kuvitella, että rakennusalan ennakointi on vielä suhteellisen vaivatonta verrattuna moniin muihin elinikäistä oppimista ja henkistä kestämistä vaativilla aloilla.

Toisaalta on arviotu, että Suomesta löytyy maailman korkeimmin koulutetut työttömät.
- Työelämä ei vain näytä nyt osaavan hyödyntää sitä osaamista, jota meillä on, työministeri Sinikka Mönkäre arvioi kansainvälisessä Yritys-Työ-Koulutus 2000-luvulla -kongressissa Helsingissä.

Mönkäreen mukaan ostoskori-menestystuote -malli on sovellettavissa muillekin aloille. Samaa ajattelutapaa käyttäen on jo rakennettu toimintamalli sosiaali- ja terveysalalle.

MARGIT HARA
17.12.1999


Politiikka -sivulle