Tavoitteena koulutetumpi reservi
Puolustusvoimat rekrytoi kotiutuvia sopimussotilaiksi
Heinäkuussa alkaneessa kokeilussa Puolustusvoimat hakee 6-12 kk:n mittaisiin työsopimussuhteisiin ensisijaisesti erikoiskoulutettua miehistöä. Yliluutnantti Ilpo Reinikainen Pääesikunnan henkilöstöosastolta korostaa, ettei kokeilu vie Suomea lähemmäksi ammattiarmeijaa.Kokeilu perustuu osaltaan vuonna 1997 valmistuneeseen valtioneuvoston puolustuspoliittiseen selontekoon. Sopimussotilasjärjestelmän tavoitteena on taata teknistyville Puolustusvoimille osaavaa reserviä.
Ilpo Reinikainen kertoo, että sopimussotilaiksi halutaan juuri varusmiespalvelunsa päättäneitä nuoria. Paikkoja sopimussotilaille tarjoavat muun muassa Merivoimat, lennostot ja valmiusyhtymät. Kokeiluun osallistuu koko puolustusvoimat ja tarjolla olevat työpaikat on kiintiöity esikunnille maanlaajuisesti.
- Kokeilu on kohdennettu erikoiskoulutuksen saaneelle miehistölle. Aliupseeri- tai reservinupseerikoulutuksen saaneet tulevat kysymykseen vain poikkeustapauksissa. Lähtökohtana on sijoitus sodanajan tehtäväsijoitusta vastaavaan tehtävään, Reinikainen kertoo.
Monipuolisiin teknisiin tehtäviin
Sopimussotilaiden tehtävät ovat varusmieskoulutuksen mukaisia tehtäviä, joissa ei käytetä kantahenkilökuntaa.
- Sopimussotilaita ei sijoiteta vakinaisen henkilökunnan tehtäviin. Sopimussotilaiden työtehtäviä voivat olla esimerkiksi telakuorma-auton- tai raivausajoneuvon kuljettaja ja he voivat toimia myös apukouluttajina, Reinikainen sanoo.
Sopimussotilaita haetaan myös mm. ponttooni-, tutka- ja viestimiehiksi, ase- ja johtamisjärjestelmien kouluttajiksi ja lennostoihin apumekaanikoiksi.
Reinikainen kiistää, että sopimussotilaskokeiluun olisi lähdetty muuttuneiden varusmiesten palvelusaikojen vuoksi tai että mallia olisi otettu ulkomailta.
- Lähtökohdat ovat täysin kansalliset ja kokeilu palvelee Puolustusvoimien tarpeita. Teknistyminen on nopeaa ja halutaan saada nuori, asiantunteva reservi tietyille aloille, hän sanoo.
Reinikainen painottaa, että sopimussotilaiden tehtävät perustuvat varusmiespalveluksen aikana saatuun koulutukseen. Hakijalta ei vaadita ammatillista tutkintoa siviilissä, peruskoulu tai ylioppilastutkinto riittävät.
Rekrytoinnissa ongelmia
Sopimussotilaiden virat eivät ole täyttyneet ongelmitta. Ensimmäisessä kokeilussa olisi palkkausoikeus 80 virkaan, mutta heinäkuun loppupuolella niistä oli täytetty vasta noin kolmannes ja syyskuun alussakin vain puolet.
- Ensimmäisiä kokemuksia on nyt saatu jonkin verran, mutta järjestelmä on toiminut vasta vähän aikaa. Rekrytoinnissa oli kesällä ongelmia, koska ajankohta sattui kesää vasten ja vilkkaimpaan lomakauteen. Myös lyhyt valmisteluaika vaikeutti rekrytointia, Reinikainen kertoo.
- Syyskuun lopussa kotiutuvat ovat nyt kohderyhmänä ja asiasta on tiedotettu joukko-osastoissa. Tilannetta seurataan ja odotetaan lisää kokemuksia. Avoimista paikoista on jaettu kiintiöt esikuntiin, ja ei voi sanoa, että rekrytointi olisi keskittynyt tiettyihin joukkoihin, hän jatkaa.
Palkkaan kaivattaisiin korotusta
Reinikaisen mukaan sopimussotilasjärjestelmää on tarkoitus kehittää, kun kokeilusta saadaan enemmän kokemuksia.
Yksi tekijä, joka on todennäköisesti vähentänyt kiinnostusta sopimussotilaiden tehtäviin, on alhainen palkkataso. Myös Reinikainen myöntää tämän.
- Palkkaus perustuu valtion taulukkopalkkoihin ja on n. 6500 markkaa kuukaudessa. Se on osaltaan vaikeuttanut rekrytointia, Reinikainen sanoo.
Kaikki sopimussotilaat käyttävät sotilaspukua ja sotilasviran merkkinä kauluslaatoissaan yhtä tähteä. Sopimussotilaat ovat sotilasarvoltaan korpraaleja tai alikersantteja.
Ei palkka-armeijaa
Valtiontalouden tasapainottamiseen liittyvät leikkaukset ja säästöt ovat viime vuosina koetelleet myös Puolustusvoimia, ja esimerkiksi kertausharjoitusten järjestäminen on ollut vähäistä. Sopimussotilaskokeilu paikkaa osaltaan kertausharjoitusten puutetta, koska tarkoituksena on antaa varusmiehille käytännön jatkokoulutusta heidän palvelustehtävissään.
Yliluutnantti Reinikaisen mielestä sopimussotilaat nostavat sodanajan toimintavalmiutta. Hän tyrmää ajatuksen, että nyt käynnissä oleva kokeilu veisi Suomen Puolustusvoimia lähemmäksi varsinaista palkka-armeijaa.
- Tehtävät perustuvat varusmiespalveluksessa saatuun koulutukseen. Päämääränä on ammattitaitoinen reservi ja sodan ajan joukon toimintavalmius.
- Kokeilu ei missään nimessä viittaa siirtymiseen enemmän ammattiarmeijaan. Tällaiset ajatukset ovat spekulaatioita, joita voi aina esittää. Voi huvikseen laskea, paljonko palkka-armeija Suomen kokoisessa valtiossa maksaisi, Reinikainen toteaa.
MIKKO LAITINEN
17.9.1999
Kuva: Puolustusvoimien kotisivulta.
