Euroalueen talous kasvussa

Euroopan keskuspankin johtaja Wim Duisenberg sanoi viime viikonloppuna Turussa kokoontuneessa valtionvarainministerien ja keskuspankinjohtajien epävirallisessa tapaamisessa, että tulevaisuus näyttää paremmalta kuin mitä oletettiin vielä kolme kuukautta sitten.

Hän ennusti parempaa talouskehitystä loppuvuodelle ja koko ensi vuodelle. Euroalueelle on ennustettu 2,2 prosentin kasvua tälle vuodelle, mutta tämän arvellaan nyt ylittyvän.

Optimismiin onkin aihetta. Merkit Euroopan talouden piristymisestä ovat tulleet selvemmiksi viime aikoina. Yritysten luottamus tulevaisuuteen on kasvanut sekä Saksassa että Ranskassa, ja Italian hallitus on onnistunut odotettua paremmin budjettivajeensa saamisessa hallintaan. Financial Timesin haastattelemat taloustietäjät arvelevat euroalueen bruttokansantuotteen kasvavan 2 prosenttia tänä vuonna ja 3 prosenttia ensi vuonna.

Saksa herää

Saksan viime viikolla julkaistut talousluvut huhti-kesäkuulta näyttävät hyviltä. Teollisuuden tilaukset ovat kasvaneet ja vienti on vetänyt Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Kesäkuun 2 prosentin kasvu tilauksissa jatkui myös heinäkuussa 1,7 prosentilla. Ulkomaiset tilaukset kasvoivat 3,3 prosenttia heinäkuussa.

Saksa on euroalueen suurin talous, muodostaen siitä kolmanneksen, joten sen kehitys on tärkeää koko alueen kehitykselle. Saksan hallitus on ennustanut 1,6 prosentin talouskasvua tälle vuodelle ja ensi vuodelle 2,5 prosenttia. Huhti-kesäkuussa talouden kasvu oli vuositasolla 2,2 prosenttia.

Saksan teollisuustuotanto kasvoi heinäkuussa yhden prosentin, mikä on paras saavutus kuuteen kuukauteen. Tämä oli jo kolmas peräkkäinen kasvukuukausi, kun myös kesäkuun uudet korjatut luvut näyttävät 0,3 prosentin kasvua. Tilausten kasvu huhti-kesäkuussa tietää sitä, että tuotanto tulee kasvamaan myös jatkossa.

Saksan vienti kasvoi huhti-kesäkuussa viime vuoteen verrattuna 0,4 prosenttia. Ensimmäisellä neljänneksellä vienti tosin laski 2,7 prosenttia. Vienti Yhdysvaltoihin kasvoi huhti-kesäkuussa 12,1 prosenttia.

Euron heikentyminen dollarin suhteen kevään mittaan ja Yhdysvaltojen yhä edelleen jatuva talouskasvu on selvästi piristänyt vientiä. Samalla tietenkin yhdysvaltain kaupan alijäämä on kasvanut, mikä taas on johtamassa dollarin arvon laskuun tulevaisuudessa.

Toisaalta työttömyys ei vieläkään näytä helpottavan. Elokuun tiedot kertovat, että Saksan työttömuus pysyi sitkeästi 10.3 prosentissa. Kausitasoitettu työttömyys oli 10,5 prosenttia, mikä on pysynyt muuttumattomana viimeiset neljä kuukautta.

Entisen Itä-Saksan alueella työttömyys on kaksinkertainen länteen verrattuna, ja nytkin työttömyys on laskenut entisen Länsi-Saksan alueella mutta kasvanut entisessä Itä-Saksassa. Työttömyys toki reagoi viiveellä talouden kasvuun ja loppuvuonna on hyvinkin odotettavissa työttömyyden laskua.

Pidemmällä aikavälillä hallituksen pyrkimykset vähentää valtiovelkaa ja antaa verohelpotuksia yrityksille ehkä helpottavat työttömyystilannetta. Talvella eronneella valtionvarainministeri Oskar Lafontainella oli aivan päinvastainen ohjelma työttömyyden vähentämiseksi.

Vaikka Saksan talous onkin heräämässä, eivät äänestäjät ainakaan usko sen olevan sosiaalidemokraattisen politiikan ansiota. Liittokansleri Gerhard Schröderin punavihreän hallituksen suosio on laskenut vuden aikana kuin lehmän häntä. Viimeisissä osavaltiovaaleissa sosiaalidemokraattien kannatus on ollut heikkoa samalla kun kristillisdemokraatit ovat korjanneet potin.

Ranska piristyy

Ranskan ja Saksan taloudet vastaavat yhdessä yli puolta euroalueen taloudesta. Siksi myös Ranskan hyvä kehitys lupaa hyvää euroalueelle. Ranskan talous kasvoi huhti-kesäkuussa 0,6 prosenttia, mikä oli enemmän kuin odotettiin. Tammi-maaliskuussa kasvu oli 0,4 prosenttia. Vienti kasvoi huhti-kesäkuussa 1,8 prosenttia.

Hallitus on arvioinut tämän vuoden talouskasvuksi 2,5 prosenttia ja ensi vuodelle 3 prosenttia. Uusien lukujen valossa tämä ei enää näytä mahdottomalta, sillä vuositasolla kasvu oli huhti-kesäkuussa 2,1 prosenttia.

Kulutuskysyntä on kasvussa, sillä korot ovat alhaalla, inflaatio on vähäinen ja työttömyys on alimmalla tasollaan kuuteen ja puoleen vuoteen. Työttömyyden taso ei kuitenkaan ole matala, vaan peräti 11,2 prosenttia.

Ranskassakin voi tulevaisuudessa olla toiveita paremmasta työllisyydesta, jos ranskalaiset alkavat enemmän luottaa vapaiden markkinoiden paremmuuteen valtiojohtoisen suojelutalouden sijasta.

Ranskalaisen arvovaltaisen Le Monden ja Pariisissa julkaistavan International Herald Tribunen mielestä mielipiteen muutoksesta kansalaisten keskuudessa on jo merkkejä näkyvissä. Eteläranskalaiset maanviljelijät tosin eivät taida ikinä hyväksyä markkinatalouspolitiikkaa viimeaikaisesta hulinoinnista päätellen.

Sosialistinen pääministeri Lionel Jospin on yllättänyt pragmaattisuudellaan. Hallituksen yksityistämisohjelma on saanut aikaan enemmän kuin mihin oikeistolaiset hallitukset ovat kyenneet. Eikä hallitus puuttunut edes viime kuussa puolitiehen jääneeseen yksityisten pankkien fuusioon, vaikka haluja gallialaisen sankaripankin synnyttämiseen selvästi olisi ollutkin.

Toisaalta hallitus on aloittanut 35-tuntisen työviikon toteuttamisen perinteisessä vasemmistolaisessa hengessä. Koko projekti on järjetön, eikä tyydytä muita kuin ammattiliittoja. Työttömyyttä se ei vähennä lainkaan.

Työttömyys on edelleen liian suuri

Koko euroalueen työttömyysluvut laskivat heinäkuussa ensimmäisen kerran neljään kuukauteen. Kausipainotettu työttömyys euroalueella putosi EU:n tilastotoimiston Eurostatin mukaan heinäkuussa 10,2 prosenttiin työvoimasta. Kesäkuussa luku oli 10,3 ja vuosi sitten heinäkuussa 10,9 prosenttia. Financial Timesin mukaan talousmiehet varoittelevat työttömyyden noususta lopppuvuodesta.

Koko EU:n alueella työttömyys laski heinäkuussa 9,3 prosenttiin kesäkuun 9,4 prosentista. Vuosi sitten heinäkuussaa työttömyys oli 10 prosenttia. Suurin työttömyys on Espanjassa, 15,9 prosenttia, mutta vuosi sitten heidänkin työttömyytensä oli paljon korkeampi, 18,8 prosenttia.

Euroalueen korkealla pysyvä työttömyys vähentää odotuksia Euroopan keskuspankin koronnostosta. Korko laskettiin huhtikuussa 2,5 prosenttiin heikon talouskasvun ja työttömyyden takia. Euroopan keskuspankki ei myöskään odota inflaation yltyvän.

Vuotuinen inflaatio euroalueella nousi heinäkuussa 1,1 prosenttiin kesäkuun 0,9 prosentista, pääasiassa öljyn hinnan kohoamisen takia. Keskuspankin kattona on 2 prosentin nousu. Tärkeä on Saksan ja Ranskan inflaatiokehitys, joka näyttää pysyvän yhden prosentin tuntumassa molemmissa maissa.

Toistaiseksi euroalueen hallitukset ovat noudattaneet vastuullista talouspolitiikkaa. Tämä siitä huolimatta, että lähes kaikki ovat vasemmistovetoisia. Myös poliittinen uhoaminen alijäämäisen budjettipolitiiikan puolesta on vähentynyt, varsinkin Saksan punaisen paronin Lafontainen äkillisen eron jälkeen. Toivoa sopii, että malttia riittää vasemmistolaisilla jatkossakin, sillä holtiton talouspolitiikka voi nopeasti heikentää euroa.

Euro on laskenut vuoden alusta lähes 10 prosenttia. Tämä nostaa tuontihintoja, mutta toistaiseksi inflaatiopaineita ei ole syntynyt. Jos kuitenkin euro heikkenisi nopeasti, se todennäköisesti pakottaisi keskuspankin nostamaan korkoja. Tämä taas hidastaisi talouskasvua ja lisäisi työttömyyttä.

Englannissa pelätään ylikuumenemista

Euroalueen ulkopuolelle jääneessä Englannissa kaikki on toisin. Työttömyys on alhaalla ja maalla on mennyt hyvin. Samalla korot ovat olleet selvästi euroaluetta korkeammalla. Englannin talouskasvu oli jo jäähtymässä lähelle nollaa alkuvuodesta, mutta nyt se taas on osoittaunut kiihtymisen merkkejä. Tämän vuoden kasvuksi odotetaan 1,5 prosenttia.

Työttömyys laski heinäkuussa 4,3 prosenttiin, alimmalle tasolle sitten 60-luvun, ja asuntojen hinnat nousivat elokuussa 9,4 prosenttia. Englannin keskuspankki reagoi kehitykseen nostamalla viime viikolla yllättäen peruskoron 5,25 prosenttiin. Nostoa perusteltiin sillä, että vahva kulutuskysyntä, työvoimapula ja kuumenneet asuntomarkkinat olivat kiihdyttämässä inflaatiota.

Inflaatio oli heinäkuussa kuitenkin vain 2,2 prosenttia, eikä pankki ole edes ennustanut sen nousevan yli 2,5 prosentin katon lähimpään kahteen vuoteen. Cityssä yllätyttiin täydellisesti koronnostosta, eivätkä kommentit ole olleet mitenkään hyväntahtoisia.

Kiukkua on lisännyt entisestään tällä viikolla tulleet uudet tiedot elokuun inflaatiosta, joka oli laskenut 2,1 prosenttiin. Koronosto nosti myös punnan arvoa. Puntaa pidettiin Englannissa jo ennen koronostoakin liian arvokkaana suhteessa euroon. Kallis punta ja korkeat korot ovat myrkyllinen yhdistelmä yrityksille.

Monien englantilaisten kommentaattorien mielestä keskuspankki on liian hanakasti pyrkinyt ehkäisemaan tulevia hintapaineita ja tukehduttaa näin talouden hauraan piristymisen. Toisaalta joidenkin mielestä on parempi toimia ajoissa, eikä vasta sitten kun ylikuumeneminen on jo ehtinyt tapahtua.

HEIKKI JANTUNEN
17.9.1999

Talous -sivulle