Luonto vetää lomalle Suomeen

MEK:n mukaan luontomatkailu on nopeimmin kasvava matkailun ala, sillä sen kasvuennuste on 7-10 prosenttia vuodessa. Suuntaus on Suomelle otollinen, sillä maamme matkailullinen vetovoima painottuu yhä hyvin voimakkaasti luontoon ja ympäristöllisiin ominaisuuksiin.

Luonto on yksi tärkeimmistä syistä, miksi ulkomainen matkailija valitsee lomakohteekseen Suomen. MEK:n Tilastokeskuksella teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 1998 Suomessa vieraili noin 3,4 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Heistä vähän yli puolet eli runsaat 1,7 miljoonaa saapui Suomeen kesä-syyskuussa.

Kesän 1998 ulkomaisista matkailijoista noin 20 prosenttia harrasti Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Suosituimpia niistä olivat vaellus, urheilukalastus ja pyöräily valmiita reittejä pitkin.

Luontoaktiviteetteja harrastavat myös työmatkalaiset

Kesäkauden matkailusta suurin osa on vapaa-ajan matkustusta. Kesällä 1998 Suomeen tulleista ulkomaisista matkailijoista yhteensä noin miljoona oli täällä joko tuttava- tai sukulaisvierailulla tai muulla vapaa-ajan matkalla.

Mutta Suomen luontoaktiviteetit ovat kysyttyjä myös ulkomaalaisten työmatkailijoiden keskuudessa. Työmatkalla olleista noin 11 prosenttia oli harrastanut Suomessa kesällä 1998 jotain ulkoilma-aktiviteettia. Myös työmatkalaiset suosivat selkeästi eniten vaellusta ja urheilukalastusta.

Kesäkaudella 1998 ulkomaiset matkailijat viipyivät Suomessa keskimäärin kuusi yötä. Lyhyimpiä olivat työmatkat ja naapurimaiden asukkaiden vierailut. Pisimpään eli 10 yötä Suomessa viipyivät Pohjois-Amerikasta saapuneet matkustajat.

Mitä kauempaa vieras, sitä enemmän hän käyttää rahaa

Rahaa ulkomaiset matkailijat käyttivät kesällä 1998 tapahtuneen vierailunsa aikana keskimäärin 1560 markkaa, ja päivässä kului keskimäärin 370 markkaa. Eniten rahaa Suomen vierailunsa aikana käyttivät Pohjois-Amerikasta (2 510 mk), Isosta-Britanniasta (2 504 mk) ja Aasiasta (2 269 mk) tulleet matkailijat.

Päiväkävijöitä saapuneista kesämatkustajista oli 25 prosenttia. He kuluttivat Suomen matkansa aikana keskimäärin yli 450 markkaa. Erityisesti Norjasta tuli paljon päivämatkalaisia, joista suuri osa oli läpikulkumatkalla Suomen Lapissa. Eniten päivää kohden kuluttivat venäläiset (noin 758 mk) ja aasialaiset (noin 539 mk) matkailijat.

Vähiten sekä päivää että vierailua kohden kuluttivat Virosta tulleet matkustajat. Päivää kohden kulutus oli 186 ja vierailua kohden 607 markkaa.

Suomalaisten luontomatkailutuotteiden päämarkkina-alueet ovat Keski- ja Länsi-Euroopassa, mutta Etelä-Euroopan, Venäjän ja Japanin merkitys on kasvussa. Suomen luontomatkailun pahimmat kilpailijat löytyvät Norjasta, Ruotsista, Irlannista, Kanadasta ja Alaskasta. Pyöräilyn ja vaelluksen osalta kilpailu on kovaa myös Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Haasteina tuotteistaminen ja jakelu

Viime vuosina suurinta Suomeen suuntautuvan matkailun kasvu on ollut talvikaudella. Talven tuotteistaminen, aktiviteetti- ja muiden tuotteiden paketointi ja saatavuus niin koti- kuin ulkomailla alkaa olla MEK:n arvion mukaan kohdallaan.

- Kesän suhteen tämä prosessi on vielä alussa. Kesäkaudella meillä on matkailijoita ja tuotteitakin alkaa jo olla, mutta kysymys on siitä, miten saada molemmat kohtaamaan. Kesän luonto- ja maaseutumatkailutuotteiden paketoinnissa sekä koti- ja ulkomaisessa jakelussa riittää vielä haasteita, MEK toteaa.

Matkailun työllistävä vaikutus on viimeksi arvioitu vuonna 1995, jolloin se oli 75 000 henkilötyövuotta. Matkailusta saa koko- tai osa-aikaisesti ansionsa noin 130 000 suomalaista. Luontomatkailun alalla työskenteli vuonna 1996 kokopäiväisesti 1 700 henkilöä ja 1 450 osapäiväisesti.

Vuonna 1996 Suomeen suuntautuvan matkailun tulosta noin 16 prosenttia eli 1,1 miljardia markkaa oli peräisin luontomatkailusta. Vuonna 1998 Suomeen suuntautuva matkailu tuotti valuuttatuloja yhteensä 13,7 miljardia markkaa. Se vastaa 5,1 prosenttia maamme tavaroiden ja palvelujen viennistä. Kotimaanmatkailun arvo oli vuonna 1995 arviolta noin 20 miljardia markkaa.

ILKKA AHTOKIVI
17.9.1999

Kotimaa -sivulle