Afrikan pakolaiset Kosovon kriisin varjossa

Pitkään Afrikassa työskennelleet avustusjärjestöt ja -työläiset kamppailevat sekä oman että pakolaisten kannalta epäoikeudenmukaisen tilanteen korjaamiseksi.

- Annamme tv-kameroiden emmekä avun tarpeen päättää, ja sen hävettää minua, sanoo eräs nimettömänä pysyttelevä norjalainen avustustyöntekijä.

- Totta kai Kosovon albaanipakolaisten täytyy saada apua, mutta samalla täytyy kysyä, miksi he saavat niin paljon enemmän apua kuin muut, työntekijä ihmettelee.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR käyttää päivittäin lähes seitsemän markkaa jokaista Kosovon pakolaista kohden, kun samalla afrikkalainen pakolainen saa tyytyä 63 penniin päivässä.

Epätasainen jako

Jokainen suomalainen on lahjoittanut keskimäärin kymmenen markkaa Punaisen Ristin Kosovo-keräykseen. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) käyttää tätä nykyä yhtä paljon varoja Balkanin alueella kuin koko Afrikassa, missä kymmenet konfliktit ovat ajaneet 13 miljoonaa ihmistä kodeistaan.

- Länsimaissa on helpompi samaistua Kosovon pakolaisiin. He näyttävät samalta kuin me, sanoo ICRC:n suomalainen tiedottaja Nina Winqvist-Galbe Nairobissa.

Hän pelkää, että lähitulevaisuudessa on hyvin vaikeaa kerätä rahaa Afrikan monien kriisien ja sotien uhreille.

Kun joissain Afrikan pakolaisleireissä on lääkäri jokaista 100 000 pakolaista kohden, löytyy Makedonian pakolaisleireistä lääkäri 700 pakolaiselle.

Lääkäreiden joukossa on myös erikoislääkäreitä, kuten kirurgeja, hammaslääkäreitä ja gynekologeja. Lääkäritiheys on siten suurempi kuin monissa amerikkalaisissa suurkaupungeissa.

Monissa Afrikan pakolaisleireissä kuolee päivittäin tuhansia ihmisiä aliravitsemukseen tai tarttuviin tauteihin, joita olisi helppo ennaltaehkäistä ja hoitaa. Makedoniassa ja Albaniassa ei ole toistaiseksi rekisteröity ensimmäistäkään ruoan puutteesta tai epidemioista aiheutunutta kuolemantapausta.

Pakolaisleirien tasossa on eroja

Afrikan leireissä pakolaisille ei tarjota kattoa pään päälle tai valmista ruokaa, tuskin edes puhdasta juomavettä.

Makedonian leireissä pakolaiset asuvat teltoissa, aterioihin sisältyy kaikkia juustosta kanaan ja tuoreisiin hedelmiin, käytössä on puhelimia ja suihkuja. Vapaa-aikaa voi kuluttaa pöytätennistä pelaamalla ja löytyypä leireistä pari elokuvateatteriakin.

Kosovon pakolaisten ilmestyttyä länsimaiden televisioruutuihin YK ja avustusjärjestöt ovat työskennelleen kovasti saadakseen apua toiminnalleen Afrikassa.

YK:n elintarvikeohjelma WFP on saanut vain vajaan viidenneksen niistä varoista, jota tarvittaisiin satojentuhansien pakolaisten pitämiseksi hengissä Kongossa, Ruandassa, Burundissa, Ugandassa ja Tansaniassa.

Hiljattain WFP:n täytyi supistaa pakolaisten ruoka-annoksia jopa 30 prosenttia, tietoisena vakavista seurauksista tilanteessa, jossa elämä on jo valmiiksi heikoissa kantimissa.

Kun WFP vähän aikaa sitten vetosi 400 miljoonan markan saamiseksi työlleen Libyassa, sai järjestö koottua vain vajaat 3 miljoonaa.

- Ehkä toiset ihmiset ovat vain yksinkertaisesti tärkeämpiä kuin toiset, kommentoi Ruandan presidentti Paul Kagame happamasti Kosovon pakolaisten saamaa suurta huomiota.

STT-IA
18.6.1999