Ahvenanmaalle korvausvelvollisuus EU-määräysten rikkomisesta



Ahvenanmaalle esitetään korvausvelvollisuutta EU-sakoista, joita Suomi joutuisi maksamaan siksi, että Ahvenanmaa on rikkonut EU:n direktiivejä.


Esitys sisältyy Ahvenanmaa-työryhmän mietintöön, joka luovutettiin torstaina oikeusministeri Johannes Koskiselle (sd.).

Työryhmän asetti oikeusministeriö joulukuussa 1997. Työryhmä on selvittänyt, mitä muutoksia Ahvenanmaan itsehallintolakiin pitäisi tehdä Suomen EU-jäsenyyden takia. Ryhmä on koottu Ahvenanmaan maakuntahallituksen ja Suomen hallituksen oikeus-, ulko-, valtiovarain- sekä maa- ja metsätalousministeriöiden edustajista.

Selvityksen mukaan maakuntahallitus olisi vastuussa myös EY:n tuomioistuimen tuomitsemista hyvityksistä, uhkasakoista ja muista maksuista siltä osin kuin tuomio johtuu maakunnan toimesta tai laiminlyönnistä.

Jos Ahvenanmaan maakunta on täyttänyt kansainväliset velvoitteensa puutteellisesti tai virheellisesti, tulee korvausvaatimus osoittaa Ahvenanmaan maakuntahallitukselle eikä Suomen valtiolle.

Jos syypää onkin valtio, maakunnalla olisi oikeus hakea korvaus takaisin valtiolta. Mahdolliset erimielisyydet ratkaisisi Ahvenanmaan valtuuskunta, jonka päätöksestä saisi valittaa korkeimpaan oikeuteen.

Presidentti ei tutkisi maakunnan lakeja

Ahvenanmaa-työryhmä esittää lainvalvontamenettelyn muuttamista siten, että Suomen presidentti ei pääsääntöisesti tutkisi, onko Ahvenanmaan maakuntapäivien säätämä laki sopusoinnussa kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

Työryhmän mielestä ei ole tarkoituksenmukaista, että presidentti kantaisi kansainvälisiä vastuita selvitellessään vastuuta samalla maakuntalakien oikeellisuudesta.

Työryhmä esittää, että maakunnan talousarvioon otettavaan määrärahaan liittyvät budjettilait voitaisiin säätää ennen kuin presidentti on päättänyt veto-oikeuden päättämisestä.

Kalastuskiintiöistä sovitaan erikseen

Työryhmän mukaan Ahvenanmaan kalastuskiintiöistä ei voida säätää Ahvenanmaan itsehallintolaissa. Kiintiöt esitetään ratkaistaviksi tapauskohtaisesti.

Ahvenanmaalle ei aiota myöntää oikeutta solmia yksinomaan maakuntaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia valtion suostumuksella.

Työryhmän mielestä itsehallintolain nykyiset säädökset antavat riittävät mahdollisuudet maakunnan osallistumiseen kansainvälisten sopimusten valmisteluun.

EMU ja Schengen eivät aiheuta muutoksia

Euroopan rahaliiton EMU:un toteutuminen sekä Schengenin sopimus eivät selvityksen mukaan edellytä muutoksia itsehallintolakeihin.

Schengenin sopimus poistaa matkustajien tarkistukset EU-maiden välisillä rajoilla. Suomessa sopimuksen soveltaminen alkaa nykyarvioiden mukaan aikaisintaan ensi vuoden lokakuussa.

Työryhmä esittää, että Suomen eduskunta voisi säätää kansainvälisen sopimuksen hyväksymistä tarkoittavan lain tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä silloinkin, kun sopimus määrää maakunnan viranomaisen käyttämään muuta kieltä kuin ruotsia asioidessaan ulkomaalaisten tai ulkomaiden viranomaisten kanssa.

Ahvenanmaan itsehallintolaki esitetään hoidettavaksi kiireellisenä

Suunnitteilla oleva uusi Ahvenanmaan itsehallintolaki esitetään hoidettavaksi eduskunnassa kiireellisessä järjestyksessä. Tämä tarkoittaisi sitä, että laki käsiteltäisiin nykyisen eduskunnan aikana, ja se hyväksyttäisiin viiden kuudesosan enemmistöllä.

Tavallisesti itsehallintolakia muutetaan perustuslain säätämisjärjestyksessä, jolloin laki täytyy lykätä seuraavalle eduskunnalle. Sen jälkeen laki vaatii kahden kolmasosan enemmistön Ahvenanmaan maakuntapäivillä. Ahvenanmaan nykyinen itsehallintolaki on vuodelta 1993.

Oikeusministeriön perustama Ahvenanmaa-työryhmä on selvitellyt, mitä muutoksia itsehallintolakiin pitäisi tehdä Suomen EU-jäsenyyden takia. Oikeusministeri Koskinen ei näe lain läpimenolle ylipääsemättömiä esteitä.

- Todennäköisesti eduskunnassa ei nouse esiin mitään mieliä kuohuttavaa. Muutama kansanedustaja voinee tehdä asiasta numeron lähinnä populistisista syistä, Koskinen arveli selvityksen luovutustilaisuudessa.

- Selvitystä tehdessä on oltu tiiviissä yhteydessä Ahvenanmaan päättäjiin, jotta voitaisiin olla varmoja, että laki menisi läpi myös Ahvenanmaan maakuntapäivillä, Ahvenanmaan maaherra Peter Lindbäck sanoo.

Kieliasiassa joustettiin läpimenon turvaamiseksi

Itsehallintolain läpimeno on ahvenanmaalaisille niin tärkeä, että he joustivat heille perinteisesti hyvin tärkeässä kielikysymyksessä.

Ehdotuksessa sanotaan, että Ahvenanmaata koskeva kansainvälinen määräys voidaan hyväksyä eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä, vaikka laki määräisikin maakunnan viranomaiset puhumaan muuta kieltä kuin ruotsia ulkomaiden viranomaisten tai ulkomaalaisten ihmisten kanssa.

Palmgren kertoo, että tämä kohta kirjattiin siksi, että kielikysymys ei estäisi lakiesityksen läpimenoa eduskunnassa.

STT-IA
18.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE