Ajan suunnassa lyhyesti

Pohjoismaiden suurimuistisin tietokone suomalaistutkijoiden käyttöön

Espoon Otaniemessä otetaan ensi viikolla käyttöön pohjoismaiden suurimuistisin supertietokone Silicon Graphics Origin 2 000 eli Cedar. Koneessa on 128 prosessoria ja 160 gigatavun keskusmuisti.

Poikkeuksellisen suuri keskusmuisti mahdollistaa entistä suurempien laskentatehtävien ratkaisemisen. Koneella voidaan esimerkiksi laskea ilmavirtauksia kokonaisen lentokoneen ympärillä, kun aikaisemmin on simuloitu pelkästään siiven käyttäytymistä.

Cedaria voidaan myös hyödyntää vaikkapa teknisten rakenteiden suunnittelussa tai uusien molekyylien etsimisessä.

Maailman tehokkaimpien koneiden listalla Cedar on sijalla 99. Otaniemen supertietokonekeskuksen tehokkain numeronmurskaaja on kuitenkin edelleen Cray T3E, joka nousee maailmanlistalla sijalle 53. Crayn muistimäärä ei kuitenkaan yllä Cedarin tasolle.

Yli puolet autoilijoista katsoo liikennemoraalin höltyneen

Autoilijoiden mielestä liikennemoraali ja liikenteen ilmapiiri on heikentynyt. Liikenneturvan tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet autoilijoista katsoo, että liikenteen kielteiset piirteet, kuten kaahailu, kiilaaminen tai riskinotto ohitustilanteissa ovat lisääntyneet.

Eniten autoilijoiden mielestä ovat nostaneet päätään itsekkäät ajotavat sekä säännöistä piittaamattomuus. Maaseudulla liikennemoraali koetaan jonkin verran paremmaksi kuin suurimmissa taajamissa, silti lähes puolet maaseutuautoilijoista näkee ajotapojen höltyneen.

Tienkäyttäjien antama arvosana liikenteen yleisilmapiirille jäi tänä keväänä tehdyssä tutkimuksessa välttäväksi, alle seitsemään. Se on alhaisin tulos sitten syksyn 1992. Liikenneturvan mukaan tämän vuosikymmenen puolivälistä alkanut suuntaus huonompaan jatkuu.

- Myönteisten piirteiden lisääntymiseen autoilijat eivät jaksa uskoa. Autoilijat ovat myös heränneet huomaamaan omatkin virheensä, sillä joka 16. autoilija tunnustaa aika ajoin tekevänsä itsekin kiusaa liikenteessä, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin toteaa.

Kuolemissa mitattuna liikenteen turvallisuus näyttää hieman parantuneen. Turvallisuuskehitys on kuitenkin kaksijakoista, sillä liikenteessä loukkaantuneiden määrä sekä liikennevahingot ovat viime vuodesta lähteneet nousuun.

Liikenneturva on tehnyt vastaavia mittauksia syksyisin ja keväisin vuodesta 1992. Satunnaisotantamenetelmällä tehtyyn haastattelututkimukseen osallistui tänä keväänä 1 000 autoilijaa.

Mietojen huumeiden käyttö nousussa

Nuorten väkivaltainen käyttäytyminen on viime vuosina hieman vähentynyt. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkistamasta tutkimuksesta käy ilmi, että 15-16-vuotiaat osallistuivat väkivaltaan, vahingontekoihin ja kiusaamiseen hieman harvemmin vuonna 1998 kuin vuonna 1995.

Väkivaltaisuus näyttää liittyvän niihin nuoriin, jotka tekivät keskimäärin enemmän muitakin rikoksia kuin samanikäiset yleensä.

Sen sijaan mietojen huumeiden, eli lähinnä hasiksen, käyttö on tutkittavana aikana kasvanut. Kun vuonna 1995 vastanneista nuorista 4,4 prosenttia ilmoitti kokeilleensa tai käyttäneensä mietoja huumeita, luku kolme vuotta myöhemmin oli hieman vaille seitsemän prosenttia.

Nuorten asenteet rikollisuutta kohtaan näyttävät kuitenkin muuttuneen terveempään suuntaan. Aikaisempaa harvempi nuori pitää enää lainrikkojia "normaaleina" ja "ymmärrettävinä".

Moottorikelkoille esitetään käyttömaksua

Moottorikelkoilta esitetään perittäväksi kolmensadan markan vuotuista käyttömaksua. Maksulla kustannettaisiin Suomen yleisten moottorikelkkareittien kunnossapito. Reittien rakentaminen puolestaan rahoitettaisiin valtion, kuntien ja mahdollisesti EU:n varoilla.

Esitykset ilmenevät valtakunnallisen moottorikelkkailumatkailun kehittämishankkeen loppuraportista, joka luovutettiin tiistaina ympäristöministeriön edustajille.

Ympäristöministeriön ja liikenneministeriön toivotaan yhdessä sorvaavan tarvittavat lakimuutosesitykset niin, että lait saataisiin voimaan ensi vuoden syksyllä.

Suomessa on tällä hetkellä noin 83 500 rekisteröityä moottorikelkkaa, ja määrä kasvaa kuusi prosenttia vuodessa. Koko maan moottorikelkkareitistön pituus halutaan nostaa 25 000 kilometriin, jolloin reitistön kunnossapito maksaisi runsaat 30 miljoonaa markkaa vuodessa.

Autoton aamu paikallaan juhlaillan jälkeen

On aamuja jolloin auto kannattaa jättää kotiin, neuvoo tiistaina alkava valtakunnallinen liikenneraittiuskampanja. Kampanja alkaa parhaimpaan kesäloma-aikaan, sillä kesäkuukausina jää rattijuoppoja kiinni yli kaksi kertaa enemmän kuin talvella.

Viime vuonna sattui noin tuhat liikenneonnettomuutta, joissa joku osallisista oli alkoholin vaikutuksen alainen. Rattijuoppo on mukana joka neljännessä liikennekuolemassa.

Toissa vuonna jäi rattijuopumuksesta kiinni lähes 23 000 kuljettajaa. Kuusi kymmenestä rattijuoposta on alkoholin suurkuluttajia. Loput ovat ns. tavallisia alkoholin käyttäjiä.

Samaan aikaan jäi kiinni yli tuhat huumaantuneena ajanutta. Lääkkeiden ja huumeiden kulutus kasvoi viidenneksen edellisvuodesta.

Liikenneraittiuskampanjaan osallistuvat sosiaali- ja terveysministeriö, liikenneministeriö, poliisi, Liikenneturva ja Terveyden edistämisen keskus. Kampanjan tv-tietoiskut alkavat tiistaina. Elokuvateattereissa tietoiskuja esitetään kesäkuun. 25. päivästä lähtien.

Herkuttelutrendi kasvattaa A-luokan makkaroiden kulutusta

Markkinointijohtaja Pekka Hirvonen Karjaportilta ennustaa alkukesän perusteella A-luokan makkaroiden kulutuksen kasvavan yli kymmenellä prosentilla tänä kesänä. Jo ensimmäisen vuosineljänneksen aikana A-luokan makkaroiden myynti on kolminkertaistunut.

- Viime kesänä A-luokan makkaroita myytiin 20 prosenttia ja muita 80 prosenttia. Nyt suhde muuttuu varmasti, sanoo Hirvonen.

Hänen mielestään makkaransyönnissä on noussut selvästi esiin herkuttelutrendi.
- Erityisesti 60-lukulaisten keskuudessa todetaan makkaransyönnissä tärkeintä olevan ennen kaikkea herkuttelun, hän kertoo.

Hirvosen mukaan grillimakkaroista 65 prosenttia myydään neljän kesäkuukauden aikana. Näkyvin piikki on juhannusviikolla. Silloin myydään viikossa jopa kymmenkertaisesti makkaraa talviviikkoon verrattuna.
- Juhannusviikolla myydään noin 300 000 kiloa makkaraa, sanoo Hirvonen.

Tuoreeksi lihaksi muutettuna suomalaiset syövät noin 30 miljoonaa kiloa lihaa vuodessa. Siitä noin 40 prosenttia syödään grillikauden aikana makkaroina ja erilaisina grillattavina lihatuotteina. Makkarat tehdään pääosin sianlihasta.

Karjaportin lihalinjan johtaja Jari Laaksonen kertoo, ettei kotimaisen naudanlihan tuotanto riitä tyydyttämään kysyntää. Siinä jäädään jatkuvasti 70-80 prosentin omavaraisuustasolle kun taas sianlihassa tuotannossa on jopa ylijäämää.

Esimerkiksi EU:n puheenjohtajuuskauden aikana Suomessa järjestetyissä kokouksissa joudutaan käyttämään tuontilihaa.
- Kotimainen naudan sisäfile ei riitä millään puheenjohtajakaudella. Omavaraisuus jää alle 50 prosentin, sanoo Laaksonen.

Lihan kulutus ennätyslukemissa

Lihan kulutuksen kasvu jatkui viime vuonna. Lihaa syötiin 68,8 kiloa henkeä kohden, mikä on ennätys tällä vuosikymmenellä. Ennakkotiedot maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ravintotaseesta kertovat, että lihan kokonaiskulutus lisääntyi yli kolme kiloa henkeä kohti eli lähes viisi prosenttia vuodesta 1997.

Eniten kasvoi siipikarjanlihan kulutus, joka lisääntyi alle 11 kilosta lähes 12 kiloon henkeä kohti. Sianlihaa syötiin runsaat 34 kiloa henkeä kohti, mikä on lähes kaksi kiloa edellisvuotta enemmän. Naudanlihan kulutus pysyi ennallaan.

Sitä syötiin runsaat 19 kiloa henkeä kohti. Nestemäisten maitotuotteiden kulutus väheni edellisvuodesta vajaan kilon. Kulutus oli lähes 200 kiloa henkeä kohti. Rasvattoman maidon kulutus kasvoi, samoin kuin jogurtin ja juuston kulutus. Keskiverto suomalainen söi viime vuonna lähes 16 kiloa juustoa.

Suomalaiset söivät viime vuonna tuoreita vihanneksia runsaat 47 kiloa henkeä kohti. Tästä määrästä runsaat yhdeksän kiloa oli tomaatteja. Tuoreita hedelmiä kului 30 kilon verran henkeä kohti.

Viljaa ja perunaa kului edellisvuoden tahtiin. Viljaa meni yhteensä liki 75 kiloa henkeä kohti ja perunaa kului noin 60 kiloa henkeä kohti.

Terveysvalistuksen ansiosta rasvojen kulutus oli pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Voita syötiin runsaat neljä kiloa ja margariinia runsaat kahdeksan kiloa henkeä kohti. Sokerin kulutus nousi hieman: sitä kului runsaat 34 kiloa henkeä kohti.

Koonnut: IA
18.6.1999

AJASSA -SIVULLE