Viitasalo varoitti murentamasta keskusjärjestön asemaa



Akavan johdosta väistyvä Mikko Viitasalo (kok.) varoitti jäähyväispuheessaan murentamasta keskusjärjestön asemaa. Puheenjohtajavaihdos sujui herrasmiestyylillä.


- Keskusjärjestön on oltava voimakas. Sitä ei saa heikentää siirtämällä esimerkiksi liian paljon päätösvaltaa neuvottelujärjestöille, niin tärkeitä kuin ne ovat. Työnjaon on oltava selvä. Valtasuhteita ei pidä heilutella herkästi - siitä kärsii koko yhteisön toiminta, Viitasalo evästi puheenjohtajan vaihtanutta edustajakokousta.

Akavalaisten olisi myös unohdettava keskinäinen kateus ansiokehityksessä.
- Oleellista on, että korkeasti koulutettujen akavalaisten palkat koko ryhmänä paranisivat suhteessa vähän koulutettuihin. Tätä kannattaa kaikkien akavalaisten tukea, vaikka Akavan sisällä nousu tapahtuisi eri tahdissa.

Akavan tulevaisuutta Viitasalo piti hyvänä: jäsenmäärä on reippaassa kasvussa ja sitä myötä vaikutusvalta.
- Keskusjärjestöä on vain rakennettava sovulla.

Uutta puheenjohtajaa Risto Piekkaa (kok.) Viitasalo opasti toteamuksella, jonka tosin arveli olevan tälle jo tuttu.
- Akava on kaikkea muuta kuin helppo johdettava.

- Olen tietysti pahoillani, että akavalaisen enemmistön mielestä en onnistunut puheenjohtajana. Osa sydämestäni jää kuitenkin Akavaan. Tein sen eteen töitä niin paljon ja niin hyvin kuin osasin, kuvasi liikuttunut Viitasalo tuntojaan.

Vallanvaihto sujui herrasmiestyyliin

Helsingissä järjestetyn edustajainkokouksen vaali sujui odotusten mukaan ja ilman dramatiikkaa. Äänestystulos oli pääosin selvillä jo keväällä, kun Akavan suuret jäsenliitot ilmoittivat tukevansa Piekan valintaa. Yksin Opetusalan ammattiliitto OAJ:n puheenjohtajalla Erkki Kangasniemellä (sit.) oli käytössään 154 ääntä.

Selvän vaaliasetelman vuoksi kaksipäiväisen kokouksen aikana ei juuri junttausta yritetty eikä palopuheita pidetty. Myös puheenjohtajaehdokkaat ovat kokouksen alla esiintyneet herrasmiestyyliin ilman viimevuosina kuultua keskinäistä piikittelyä.

Äänestyksen jälkeen pidetyssä puheenvuorossaan Piekka antoi tunnustusta Viitasalon ansioille Suomen kannalta merkittävänä yhteiskuntapolitiikan kautena.
- Suomen EU- ja Emu-jäsenyys ja kaksi kattavaa tulosopimusta ovat siitä tunnusmerkkeinä, Piekka kiitteli.

Mikko Viitasalo, 56, tuli puheenjohtajaksi oltuaan mm. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtajana ja professoriliiton puheenjohtajana.

Palkat ja vahva johtaja toiveina

Äänestystä edelsivät neljän liiton kannatuspuheenvuorot, jotka jakautuivat tasan ehdokkaiden tueksi. OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi perusteli Piekan valintaa hänen kokemuksellaan ja henkilökohtaisilla ominaisuuksillaan, kuten yhteistyökyvyllä.

- Akava on pienin keskusjärjestö, minkä vuoksi sen on ansaittava asemansa. Kysymys on siitä, haluammeko vahvan vai heikon keskusjärjestön, Kangasniemi sanoi.

Puheenvuorojen keskeisenä teemana oli alipalkattujen alojen etujen puolustaminen. Se osalta näkemykset ehdokkaiden kyvyistä erosivat.

Sosiaalityöntekijäliiton kehittämispäällikkö Tero Ristimäki piti Piekkaa sopivimpana ajaman alipalkattujen naisvaltaisten alojen etuja.

Viitasaloa tukeneen Upseeriliiton puheenjohtaja Pekka Kouri sanoi oman alansa palkkakehityksen parantuneen historiallisesti viime vuosina.
- Upseeriliitto ei ole suuri, mutta se on vahvasti aseistettu, Kouri mainosti liitonsa painoarvoa.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Kati Myllymäki piti Viitasaloa vahvana johtajana erityisesti tämän laajojen suhteiden ja akateemisten ansioiden vuoksi.
- Akava tarvitsee korkean profiilin akateemista puheenjohtajaa.

Tiivis yhteistyö Piekan linjana

Piekka korosti linjauksenaan erityisesti yhteistyön tiivistämisen merkitystä sekä muiden järjestöjen suuntaan, että etenkin Akavan sisällä.
- Tehdään Akavasta yhteinen joukkue, jonka jäsenet tuntevat omakseen. Toimitaan toinen toistamme tukien niin työmarkkinapolitiikassa kuin yhteiskunnassa Piekka sanoi.

Piekka sanoi pyrkivänsä kehittämään Akavan organisaatiota siten, että kaikkien 32 jäsenjärjestön ja julkisia ja yksityisiä edustavan kahden neuvottelujärjestön edut tulevat kuulluksi.

Vaikka Viitasaloa tukivat Akavan pienet liitot ja Piekan tueksi asettuivat suuret jäsenliitot, hän vakuutti kuuntelevansa kaikkia jäsenliittoja ja kiertävänsä kuuntelemassa niiden ongelmia.

Koulutettujen alipalkattujen naisalojen ongelmiin Piekalla ei ollut tarjota uusia ihmelääkkeitä. Seuraavalla neuvottelukierroksella koulutuspalkkaerä voisi kuitenkin olla yksi keino.

Piekka korosti ajavansa ensisijaisesti kaikkien koulutettujen etuja. Hän ei kuitenkaan tyrmännyt Viitasalon keskiviikkona esittämää kantaa siitä, että palkkakilpailun ohessa on myös tuettava sosiaalista vastuuta huonompiosaisista.

Painostajasta tuli vaikuttaja

Edustajakokouksen asialistalla oli myös Akavan toiminnan uusien suuntaviivojen hyväksyminen. Terminologiaa muutettiin siten, että tästä lähtien Akava ei ole enää painostusjärjestö vaan vaikuttaja.

Akavan järjestöpoliittista rauhaa häirinneiden korkeasti koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkaukseen luvataan nyt korjausta. Tekstiksi hyväksyttiin sanamuoto, jonka mukaan näiden ryhmien alipalkkaus tulee poistaa.

Terästystä on tulossa myös järjestön ympäristöpoliittisiin linjauksiin. Esimerkiksi ajoneuvoverotuksen painopistettä tulee Akavan mielestä siirtää omistuksen sijasta ajoneuvon käyttöön.

STT-IA
18.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE