Asunto-ongelmiin keskittynyt työryhmä korostaisi asukkaan roolia



Kaupunkien asumisoloja pohdittaessa huomiota pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän itse asukkaisiin, asunto-ongelmia käsitellyt työryhmä pohtii. Ryhmä korostaa asumispolitiikkaa, jonka lähtökohtana on kotitalous ja sen ongelmat.


Tähän asti asunto-olojen kehittämisessä on painottunut asuntojen määrällinen tarve, asuntojen puutteiden korjaaminen sekä asuntojen hankintaan liittyvät rahoitus- ja tukijärjestelmät.

Asumisen kehittäminen on siis ollut asuntopolitiikkaa, Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän alatyöryhmä huomauttaa tuoreessa raportissaan.

Asumispolitiikan lähtökohtana sen sijaan on kotitalous ja sen kokemat asumisen ongelmat. Yhteiskunta- ja kaupunkikeskeisestä ajattelusta pitäisi työryhmän mielestä siirtyä asukaskeskeisyyteen.

- Mikäli asumista kehitetään vain asuntoa koskevista lähtökohdista käsin, hyvälle asumiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa. Asunnon ohella hyvän asumisen osatekijöitä ovat asuinympäristön laatu, rakennetun ympäristön esteettiset arvot, liikenneyhteyksien toimivuus sekä asumisen turvallisuus, työryhmä pohtii.

Asumispolitiikkaan kuuluu myös kiinteistönhoidon, asukkaiden oman toiminnan ja päätöksentekomahdollisuuksien kehittäminen sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen huomioiminen.

Asuntopula ja pula asukkaista

Työryhmä ottaa raportissaan kantaa kasvavien alueiden asuntopulaan. Tällaisilla alueilla on luotava nykyistä paremmat edellytykset asuntotuotannon lisäämiselle.

Työryhmä myös huomauttaa, että lakisääteiset keinot kuntien maahankintaa varten ovat olemassa, mutta kaikki kunnat eivät käytä keinoja täysimääräisesti.

Maapolitiikkaa voitaisiin tehostaa esimerkiksi siten, että maan luovutusvoiton verotuksesta luovuttaisiin myytäessä maata kunnalle, työryhmä ehdottaa.

- Tällä tavalla saataisiin tiettynä ajanjaksona lisättyä maan tarjontaa kunnille. Verotuksesta ei kuitenkaan tulisi luopua pitkäksi aikaa, sillä silloinhan maanomistajat saattaisivat jäädä odottamaan maan arvon kallistumista eikä uudistuksesta olisi hyötyä, työryhmän puheenjohtaja Markku Tahvanainen ympäristöministeriöstä pohtii.

Työryhmä puuttuu myös alueisiin, joiden väestö vähenee. Valtion ja kuntien tulisi yhdessä pyrkiä ratkaisemaan tällaisten keskusten ongelmia.

- Valtion ja kuntien tulisi selvittää, millaisia näiden alueiden ongelmat ovat. Esimerkiksi joillakin alueilla on aravavuokrataloja, jotka ovat jäämässä tyhjilleen ja niiden kohtalo pitäisi ratkaista, Tahvanainen sanoo.

Ajaxin stadion tarkoituksella huonomaineiselle alueelle

Vaikka Suomessa asuntoalueiden väliset erot eivät ole yhtä huomattavia kuin useissa muissa maissa, ongelmia löytyy kotikonnuiltakin. Alueiden sosiaalista eriytymistä voidaan ehkäistä vahvistamalla eri alueiden myönteisiä piirteitä sekä pitämällä huolta esimerkiksi palveluista.

- Työryhmässä tuli esiin Amsterdamiin liittyvä esimerkki. Jalkapallojoukkue Ajaxin stadion rakennettiin tarkoituksella asuntoalueelle, jolla oli huono maine.

- Stadionin tulo alueelle paransi paikan imagoa ja alue opittiin tuntemaan nimenomaan stadionin sijaintipaikkana, ei pelkästään huonomaineisena asuinalueena, Markku Tahvanainen kertoo.

Myös sosiaalisten vuokra-asuntojen jakelu on merkittävä keino asunnottomuuden ja eriytymisen ehkäisyssä, työryhmä sanoo.

- Yleensä kunnat joutuvat huolehtimaan ongelmallisimmista asunnontarvitsijoista, kun yleishyödylliset yhteisöt eivät heitä huoli.

- Vastuuta kannattaisi ehkä jakaa tasapuolisemmin, jolloin kaikki heikoimmassa asemassa olevat vuokralaiset eivät asuisi kunnan omistamissa kiinteistöissä, Tahvanainen selvittää.

STT-IA
18.6.1999


AJASSA -SIVULLE