Palkkasyrjintä koskee yhtä kymmenestä

Naiset joustivat pankkikriisissä

Pankkialan ura- ja palkkakehityksestä tehdyn tutkimuksen mukaan varsinaista palkkasyrjinnästä on kärsinyt noin yhdeksän prosenttia naispuolisista pankkitoimihenkilöistä.

Tilanne on kuitenkin huononemaan päin, sillä vuonna 1990 vastaava luku oli kuusi prosenttia.
- Määrä on vähäinen, jos sitä vertaa esimerkiksi teollisuuden palkkaeroihin. Siellä 15-20 prosenttia naisista saa samasta työstä huonompaa palkkaa, sanoo ETLA:lle tutkimuksen tehnyt tutkimusohjaaja Reija Lilja.

Epätasa-arvoon vaikuttaa Liljan mukaan se, että naiset eivät valikoidu vaativampiin tehtäviin, vaikka koulutus ja muu pätevyys olisi sama kuin miehillä.

Naisten urakehitystä haittaa ns. lasikattoilmiö, jossa yhtä pätevät naiset törmäävät ylennyksissä jonkinlaiseen näkymättömään esteeseen, josta miehet kuitenkin voivat yletä.

- Todennäköisyys, että naiset etenevät urallaan yhtä hyvin kuin miehet on noin 70 prosenttia. Esimiestasolla luku oli 35 prosenttia, Lilja arvioi.

Rakennemuutos muutti tilannetta

Tasa-arvokysymyksiin on vaikuttanut lama ja pankkialan rakennemuutos. Alalta poistui vuosina 1990-1997 noin 24 000 työpaikkaa.

Toimipaikkojen määrä putosi puoleen, ja säästöpankkejakin hävisi 110. Työpaikkansa säilyttäneet ovat joutuneet sopeutumaan koviin työpaineisiin.

Yli puolet naisista on jäänyt pankkiin, kun miehistä vain 40 prosenttia on edelleen alan töissä. Miehistä monet vaihtoivat alaa, etenkin jos muutokset olisivat aiheuttaneet aseman alenemisen.

Riski joutua laman kourissa aikaisempaa vähemmän vaativiin tehtäviin koski 37.ää prosenttia naisista ja 18:aa prosenttia miehistä. Osuuspankit eivät tutkimuksen valossa naisia arvostaneet.

Tutkimuksessa käytiin läpi lähes 11 000 henkilön satunnaisotos. Sekä työntekijä- että työnantajajärjestön edustajista kootun pankkialan tasa-arvotyöryhmän toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen on pääasiassa rahoittanut Työsuojelurahasto.

STT-IA
18.6.1999