Professori Juhani Eskola: Suomenkin varauduttava bioterrorismiin

Eskolan mukaan onnettomuuksia saattaa aiheutua myös muualla tapahtuneista vahingoista tai epidemioista, jotka eivät levitessään tunne maiden rajoja.

Eskola esitteli näkemyksiään torstaina Espoossa järjestetyssä Pohjoismaisen sotilaslääketieteellisen yhdistyksen kongressissa. 24. kerran järjestettävän kongressin pääteemoja ovat kenttälääkinnän lisäksi varusmiespalvelukseen ja kansainväliseen rauhanturvatoimintaan liittyvät ongelmat.

Todellisuutta tämän vuosisadan ajan

Biologisessa sodankäynnissä käytetään hyväksi ihmisen terveydelle vaarallisia viruksia ja bakteereita. Pahimpia biologiseen sodankäyntiin soveltuvia viruksia on isorokko, joka on jo saatu juurittua tartuntatautien kirjosta.

Vuonna 1979 neuvostoliittolaisesta tehtaasta pääsi ilmoille antibiooteille vastustuskykyinen pernaruttobakteeri, joka tappoi 66 ihmistä. Lisäksi kymmeniä tuhansia tehtaan lähistöllä asuneita joutui lääkehoitoon.

Biologisten aseiden käytöstä ja valmistamisesta löytyy esimerkkejä myös muualta. Jugoslaviassa jouduttiin vuonna 1972 eristämään yli kahdeksi viikoksi 10 000 ihmistä Saudi-Arabiasta matkustaneen miehen tartutettua isorokon 150 ihmiseen.

- Biologista sodankäyntiä ei ole pidetty todellisena uhkana, vaikka se on ollut todellisuutta lähes koko tämän vuosisadan ajan, Eskola huomauttaa.

Japanilaiset tappoivat biologisten aseiden avulla toisen maailmansodan aikana Chantegiin tekemässään hyökkäyksessä yli 10 000 kiinalaista.

Paniikkia ja kauhua

Biologisten aseiden valmistaminen on halpaa ja myös kohtalaisen helppoa. Niiden aiheuttamat epidemiat huomataan usein vasta tartunta-ajan kuluttua.

- Geneettisillä muutoksilla taudeista saadaan vastustuskykyisiä hoidoille. Lisäksi sairaudet luovat paniikkia ja kauhua, Eskola toteaa.

Biologisten aseiden valmistaminen on kielletty kansainvälisin sopimuksin. Niiden valvontaa on tehostettu, mutta siitä huolimatta biologisten aseiden uhkat voivat olla yllättäviä.

Eskolan mielestä poliittista toimintaa biologisten aseiden torjumiseksi tulisi tukea entisestään. Lisäksi ongelmasta tulisi puhua ääneen ja kehittää torjuntakeinoja hyökkäysten varalle. Yksi askel vahinkojen torjumisessa on tunnusmerkkien riittävän aikainen tunnistaminen.

Suomenkin varauduttava

Eskolan mukaan biologisen sodankäynnin uhka on kasvanut ja samalla myös uudenlaisia vaaroja on syntynyt.
- Biologisilla aseilla voidaan ihmisten lisäksi vahingoittaa kasveja ja eläimiä. Lisäksi aseet voivat olla uhka myös maan omille joukoille, Eskola selvittää.

Sodan ohella biologiset aseet voivat toimia myös taloudellisena aseena. Esimerkiksi hyötyeläinten tuhoaminen aiheuttaa suuria rahallisia menetyksiä.

Terroristit puolestaan voivat käyttää biologisia aseita kiristämiseen. Eskolan mukaan myös Suomen terveydenhuollon täytyisi varautua bioterrorismiin.

- Meidän tulisi miettiä, kuinka meidän huoltokapasiteettimme riittää tai kuinka järjestää eristys, hoito ja rokotukset, Eskola neuvoo.

STT-IA
18.6.1999