Pankilla oma iskuryhmä Balkania varten

EIP:n arvio Balkanin jälleenrakennuskuluista 25-30 miljardia euroa


Euroopan investointipankin EIP:n laskelmien mukaan Balkanin jälleenrakentaminen maksaa 25-30 miljardia euroa viiden vuoden aikana. Lisäksi tarvitaan 4-5 miljardia euroa akuuttiin humanitaariseen apuun.

Pankin pääjohtajan Sir Brian Unwinin mukaan EIP:n luvut eivät sisällä ainoastaan infrastruktuurin kuten teiden, lentokenttien, telekommnunikaation rakentamisen, vaan myös maiden talouksien kuntoon saattamisen.

Pankin laskelmat ovat samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi joidenkin poliittisten tutkimuslaitosten esittämät arviot.

EU:n alaisella Euroopan investointipankilla on merkittävä rooli Balkanin jälleenrakentamisessa. EIP on jo nyt suurin yksittäinen pitkäaikainen rahoittaja Itä- ja Keski-Euroopassa.

Unwinin mukaan EIP on rahoittanut Serbiaa 1970-luvulta asti. Kaikkiaan pankki on antanut lainaa entiselle Jugoslavialle noin 600 miljoonaa euroa eikä kaikkea ole vielä saatu takaisin. Tämä pitää ottaa huomioon, jos pankki vastedes lainaa Serbialle.

Unwin kuitenkin korostaa, että tälla haavaa EU:ssa vallitsee poliittinen yhteisymmärrys siitä, ettei EIP rahoita Serbiaa.

Balkanin toimia varten EIP on perustanut iskujoukon, johon kuuluu ekonomisteja, insinöörejä, pankin virkailijoita. Erikoisjoukon tehtävänä on arvioida, mitä alueella pitää rakentaa ja missä järjestyksessä. Lisäksi ryhmän jäsenten tulee olla yhteydessä EU-jäsenmaihin ja koordinoida alueen hankkeiden rahoitusta.

Seuraaja haussa

Unwin jää eläkkeelle tänä vuonna ja hänelle on seuraaja haussa. Seuraajakysymys nousi esiin myös pankin vuosikokouksessa Luxemburgissa maanantaina. Unwinin mukaan nimistä ei kuitenkaan keskusteltu.

Unwinin on töissä syyskuun loppuun.
- Voin hoitaa tehtävää myös vuoden loppuun, jos se on tarpeellista. Toivon kuitenkin, että seuraaja löytyy mahdollisimman pian, Unwin sanoi Brysselissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Seuraajakandidaatteja on povattu mm. Ruotsista, Espanjasta ja Portugalista.

Puola suurin kohde

Kymmenen vuoden aikana EIP on myöntänyt lainoja Keski-ja Itä-Eurooppaan kymmenkunta miljardia euroa.

Näistä lähes kolmannes on mennyt Puolaan, maan infrastruktuurin rakentamiseen ja ympäristökysymysten hoitoon. EIP:n rahoilla on mm. puhdistettu tehtaita ja rakennettu vedenpuhdistamoja.

Unwinin toive on nostaa Keski- ja Itä-Eurooppaan suuntautuva rahapotti vuosittain 3-3,5 miljardiin euroon. Tähän asti kolme neljäsosaa Itä- ja Keski-Eurooppaan menneistä rahoista on kohdistettu infrastruktuurin rakentamiseen ja siihen se painottuu vastedeskin.

STT-IA
18.6.1999

ULKOMAAT -SIVULLE