Suomen EU-puheenjohtajakausikeskustelussa jatkettiin eurovaalien setvimistä



Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) jatkoi torstaina arvosteluaan europarlamentaarikko Heidi Hautalaa (vihr.) ja Eija-Riitta Korholaa (krist.) kohtaan. Myös keskusta sai Lipposelta moitteita "kaunapolitiikasta".


Eduskunnan keskustellessa Suomen EU-puheenjohtajuusohjelmasta päiviteltiin useammassa puheenvuorossa eurovaalien alhaista äänestysprosenttia. Lipponenkin luonnehti sitä "masentavan alhaiseksi", mutta piti sitä suurelta osin seurauksena EU-parlamentin huonosta julkisesta kuvasta.

Tämä taas johtuu siitä, että julkisuudessa pidetään ääntä lähinnä edustajien etuisuuksista, Lipponen sanoi nimeämättä Hautalaa suoraan.
- Jos tämän tunkion päälle nousee, saa kyllä ääniä, mutta ei sitten pidä ihmetellä äänestysprosentin laskemista, Lipponen sanoi.

Korholaakaan Lipponen ei nimennyt, mutta kummasteli sitä, että tämä oli vaaliliitossa yhden puolueen eli keskustan kanssa, mutta haluaa liittyä samaan ryhmään toisen eli kokoomuksen kanssa.
- Tämäkö on sitä uskottavuutta, Lipponen paheksui.

Keskustaa Lipponen moitti kaunan käyttämisestä EU-politiikan välineenä, kun maalataan kuvaa, jossa hän itse on Saksan edessä rähmällään.

Keskustan ryhmänjohtaja Mauri Pekkarinen kummasteli Lipposen purkausta ja piti sitä käsittämättömänä. Hänen mukaansa keskusta suhtautuu rakentavasti Suomen EU-puheenjohtajakauteen ja tukee lähes kaikkia hallituksen linjauksia.

Kristillisten Bjarne Kallis kehotti vuorostaan Lipposta puhumaan suoraan siitä, mitä tarkoittaa.
- Muuten tämä teidän puheenvuoronne nakertaa ja vähentää uskottavuutta pahasti, Kallis moitti.

Lisää avoimuutta

EU-puheenjohtajakautenaan Suomi pyrkii lisäämään unionin avoimuutta ja tehokkuutta ja varmistamaan, että unionin varoja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja valvonnan alaisesti, Lipponen lupasi.

Suomen kaudella pitää kehittää EU:n ulkopolitiikkaa ja toimintakykyä, valmistella uutta neuvottelukierrosta EU:n päätöksenteon uudistamiseksi ja edistää jäsenyysneuvotteluja Itä-Euroopan hakijoiden kanssa, Lipponen luetteli.

Suomi haluaa Lipposen mukaan profiloitua asiallisena, tehokkaana ja avoimena asioiden hoitajana. Samalla pitää valmistautua siihen, että yllättäviä tilanteita tulee vastaan, Lipponen lisäsi.

Ihmisläheisyyttä kaivataan

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho näki eurovaali-innon puutteen osaksi seurauksena siitä, että EU yrittää säädellä ja puuttua asioihin, joissa kansallinen päätäntävalta toimisi paremmin.

- Unioni pystyy kyllä tiukasti säätelemään mansikan kokoa tai maidon rasvaprosenttia, mutta se ei kykene varmistamaan, että eurooppalainen kuluttaja tietää syövänsä puhdasta ja turvallista ruokaa, Aho paheksui.

Myös vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen painotti terveyttä ja elintarviketurvallisuutta. Suomen pitäisi puheenjohtajamaana toimia siten, että elintarvikeketjun kaikkia osia valvotaan tehokkaasti, hän kehotti.

Ruotsalaisen kansanpuolueen Håkan Nordman kaipasi lisää huomiota ihmisläheisiin kysymyksiin.
- Julkisen sanan on irrottauduttava mustien autojen magiasta, ja suuntaavat enemmän resursseja ihmisläheisten kysymysten valvomiseen EU:n eri tasoilla.

Esimerkkinä hän mainitsi komission työryhmässä tehtävän työn nuorten alkoholin väärinkäytön hillitsemiseksi.

Vihreiden puolesta puhui Tuija Brax, joka kaipasi EU:lle johtoajatusta ja konkreettista sisältöä julistuksille ympäristön- ja eläintensuojelusta, sosiaalisista oikeuksista ja avoimuudesta. Tämä pitäisi Braxin mielestä ottaa Suomen puheenjohtajakauden keskeisimmäksi tavoitteeksi.

STT-IA
18.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE