Suomi saanee EU-puheenjohtajuudesta kelpo tulot

Puheenjohtajuuskauden ansioksi on laskentatavasta riippuen laskettavissa 2,6 miljardin ja 5,5 miljardin Itävallan shillingin välille asettuvat tulot. Keskiarvo on 3,6 miljardia shillinkiä eli noin 1,4 miljardia markkaa.

Suomen järjestelyt ovat mittasuhteiltaan vertailukelpoiset Itävallan vuoden 1998 jälkipuoliskon kokous- ja osallistujamäärien kanssa.

Taloustutkimusinstituutti Wifo (Österreichisches Institut für Wirtschaftsforschung) teki Itävallan ulkoministeriön toimeksiannosta tutkimuksen, jonka päätarkoituksena oli selvittää, miten Itävallan EU-puheenjohtajuuskausi vaikutti maan talouteen.

Tutkimuksen mukaan EU-puheenjohtajuuteen liittyneet noin 200 tilaisuutta houkuttelivat Itävaltaan valtuuskuntien jäseniä, heidän avustajiaan ja seuralaisiaan, median edustajia ja tarkkailijoita, mikä loi lisäkysyntää etenkin matkailualalla. Lisäkysyntä puolestaan vaikutti positiivisesti työllisyyteen.

Tämän lisäksi puheenjohtajuuskausi oli mainosta Itävallalle ja paransi Itävallan tunnettavuutta, minkä uskotaan kasvattavan itävaltalaisten tavaroiden ja palvelujen kysyntää myös jatkossa.

Itävallan valuuttatulot kasvoivat vuonna 1998 25 prosenttia, puolen vuoden puheenjohtajuuden ajalla peräti 40 prosenttia.

Vuoden 1998 talouskasvusta 1,75 prosenttia voidaan Wifon mukaan laskea puheenjohtajuuskauden ansioksi. Puheenjohtajuuskausi loi väliaikaisesti 2800 kokopäivätyöpaikkaa ja ulkomaalaisten yöpymiset lisääntyivät lähes neljä prosenttia. Puheenjohtajuuskauden nettotuotto oli kaksi miljardia Itävallan shillinkiä, josta 30 prosenttia tuli verotuloina valtion varoihin.

Itävallan puheenjohtajuuskauden valmistelusta ja läpiviennistä aiheutuneet kustannukset olivat vuonna 1998 355,9 miljoonaa shillinkiä. Vuoden 1999 kulut mukaan lukien kokonaiskustannukset ovat maksimissaan 456,5 miljoonaa Itävallan shillinkiä eli noin 220 miljoonaa markkaa.

Valtio suurin tukija

Suomen EU-puheenjohtajuuden kokousjärjestelyjen suurin tukija on valtio. Asetelma on historiallinen, sillä tiettävästi valtio ei ole milloinkaan tukenut näin suurella osuudella mitään tapahtumaa tai tapahtumasarjaa.

Suomessa pidettävien virallisten kokousten järjestelyihin on varattu 200 miljoonaa markkaa, josta summasta muiden sponsoreiden kuin valtion osuus on vain kymmenisen miljoonaa.

Yritykset tukevat kokousjärjestelyjä palvelujen ja tuotteiden toimittajina, eivät rahana. Muut tarvittavat palvelut ostetaan Suomessa toimivilta yrityksiltä, joten potti jää pyörimään Suomen kansantalouteen.

Yrityksiltä palveluja ja tuotteita

Suomessa pidetään 80 virallista ja 120 muuten puheenjohtajuuteen liittyvää kokousta. Näihin 80:een viralliseen kokoukseen arvioidaan osallistuvan noin 20 000 kokousvierasta mukaan lukien valtuuskunnat, media ja järjestelijät.

Suomen johtamia kokouksia pidetään puheenjohtajuuskaudella kaikkiaan noin 1500, joista suurin osa Brysselissä. Näyttävimmät EU-johtajien tapaamiset ovat Tampereella ja Helsingissä.

Järjestelyjen hermokeskus Suomessa on ulkoasianministeriön alaisuudessa toimiva EU-puheenjohtajuussihteeristö, jota johtaa pääsihteeri Petri Tuomi-Nikula.

Suomen EU-puheenjohtajuuden merkittäviä tukijoita ovat Hartwall, Finnair, Volvo, Metsäsäätiö, Sanoma , Canon sekä Helsingin, Tampereen ja Turun kaupungit. Helsinki tukee tarjoamalla Finlandia-talon, Tampere Vapriikin ja Turku Caribia-hotellin. Edellä mainittujen tahojen yhteenlasketun tuen suuruus on noin 10 miljoonaa markkaa.

• Suomen EU-puheenjohtajuuden korkean tason kokoukset
• Suomessa järjestettävät EU-puheenjohtajuuteen liittyvät ministeri- ja virkamiestason kokoukset
• EU-puheenjohtajamaat 1996-2003

MARGIT HARA
18.6.1999