Suomen osallistuminen Kosovo-operaation hyväksytään

Valiokunta arvioi, että operaatio voi muodostua ainakin alkuvaiheessa vaaralliseksi ja vaativaksi, mutta pitää Suomen osallistumista perusteltuna. Valiokunta vaatii kuitenkin hallitusta kuulemaan eduskuntaa uudelleen, mikäli Kosovon operaation mandaatti tai voimankäyttösäännöt muuttuvat olennaisesti.

Ulkoasiainvaliokunta katsoo Kosovon operaation muistuttavan Bosnia-Hertsegovinan IFOR- ja SFOR-operaatioita. Kysymyksessä on ulkoasiainvaliokunnan mukaan rauhanturvalain sallima laajennettu rauhanturvaaminen, jossa voidaan tarvita voimankäyttöä tehtävän suorittamiseksi.

Eduskunnan keskustellessa hallituksen selonteosta keskiviikkona ilmeni, että puolueet ovat lähes yksimielisesti osallistumisen kannalla.

Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että NATO:n joukkojen on hoidettava laajamittaisempi voimankäyttö Kosovossa, mikäli sellaista tarvitaan. Suomen lähettämät joukot voisivat turvata pakolaisten ja evakkojen paluuta, valvoa yleistä järjestystä, tukea kansainvälistä siviilioperaatiota, valvoa miinanraivaamista ja rajoja.

Vain vapaaehtoisia

Suomi ei ole vielä saanut NATO:lta kutsua osallistua KFOR-operaatioon, mutta on alustavasti ilmoittanut, että 700-800 hengen vahvennettu pataljoona voitaisiin lähettää. Pataljoona voisi olla paikalla viiden-kuuden viikon kuluttua päätöksestä.

Joukon rekrytoinnista valiokunta katsoo, että sen on tapahduttava täysin vapaaehtoiselta pohjalta. Joukkoon on saatava valmiusjoukkokoulutettujen lisäksi kokeneempia YK-reserviläisiä, valiokunta katsoi.

Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että operaation arvioidut kustannukset ovat selvästi korkeammat kuin tavanomaisissa rauhanturvaoperaatioissa.

Ensimmäisenä vuonna lasketaan kuluvan 470 miljoonaa markkaa, ja operaation odotetaan kestävän useita vuosia. Suomi on samalla supistamassa Bosnia-Hertsegovinassa toimivaa joukkoaan 120:een nykyisestä n. 470:sta.

Ulkoasiainvaliokunta sai mietintönsä tueksi myös puolustusvaliokunnan lausunnon, jossa todetaan, että suomalaisjoukkojen voimankäytön Kosovossa on oltava rajoitettua; suomalaiset saavat puolustautua, mutta eivät tehdä aloitetta voimankäyttöön.

Lopullisen päätöksen suomalaisten joukkojen lähettämisestä tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Rauhanturvalain mukaan eduskuntaa on kuultava ensin, koska kyseessä on normaalia rauhanturvaamista laajempi operaatio.

STT-IA
18.6.1999