Rikkaiden maiden päämiehet sopivat köyhien maiden velkahelpotuksesta



Johtavien teollisuusmaiden (G7) päämiehet sopivat velkapaketista, jolla 33 köyhimmän maan velkoja annetaan anteeksi. Maiden yhteinen velka on nyt noin 130 miljardia USA:n dollaria ja Kölniin kokoontuneet rikkaiden maiden edustajat sopivat 70 miljardin dollarin helpotuksesta.


Velkaratkaisun puolesta puhuu yksin se, että maailman köyhimmissä maissa velkoihin menee rahaa monta kertaa enemmän kuin maan terveydenhoitoon tai peruskoulutukseen. G7-maiden velkaratkaisu koskettaa 430 miljoonaa ihmistä.

Velkaongelma on ollut G7-maiden asialistalla jo pitkään. Ajan kuluessa velat ja vaateet velkojen maksuun ovat kasvaneet.

Johtavat teollisuusmaat ovat olleet velka-asiassa eri linjoilla. Ranska ja Japani ovat suhtautuneet velkojen anteeksiantoon nihkeästi, koska ne ovat myöntäneet paljon velkoja kehitysmaille. Ranska onkin vaatinut, että velkojen anteeksiannosta aiheutuvat tappiot pitää jakaa G7-maiden kesken.

Saksan varsin kielteinen kanta velkahelpotukseen kääntyi jo aikaa sitten anteeksiannon puolelle.

Japani ja Kanada taas ovat vahvasti tukeneet köyhien maiden velkojen anteeksiantoa tai muuta velkahelpotusta. Myös Britannia on kannattanut tuntuvaa velkahelpotusta.

G7-ryhmän kokoukseen osallistuivat USA:n, Japanin, Kanadan, Saksan, Ranskan, Italian ja Britannian päämiehet.

Aikeet kullan myynnistä laski hintaa

Osa velkojen anteeksiannosta rahoitetaan G7-maiden budjeteista ja osa myymällä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kultaa. Myyntiin on menossa kymmenesosa IMF:n kultavarannosta.

Kullan myynti on köyhille maille kaksipiippuinen juttu. Kullan hinta on laskenut noin 290 dollarista noin 260 dollariin sen jälkeen kun tieto IMF:n ja Britannian aikeista myydä kultaa tuli markkinoille.

Yli 30 pahiten velkaantuneesta 40 maasta on kullantuottajia. Yhdeksälle niistä kullan osuus vientituloista on viitisen prosenttia ja Ghanalle, Guyanalle ja Malille noin viidennes.

Köyhien puolesta puhujat halusivat isomman velkapaketin

Kansainvälinen avustusjärjestö Oxfam ehti jo arvostelemaan G7-maiden velkajärjestelyä. Moni maa on odottanut saavansa kaikkinaisen velkojen anteeksiannon. Siitä ei kokousedustajien mukaan edes keskusteltu.

Oxfam-järjestön asiamiehen Kevin Watkinsin mukaan velkapaketti ei ratkaise köyhien maiden kurjuutta.

Hänen mukaansa esimerkiksi Mosambikilta menee velkahelpotuksen jälkeenkin velkoihin neljä kertaa enemmän kuin terveydenhoitoon ja 2,5 kertaa enemmän velanmaksuun kuin peruskoulutukseen.

Watkins muistuttaa, että Mosambikissa yksi viidestä lapsesta kuolee ennen 5-vuotissyntymäpäiväänsä ja 1,3 miljoonaa lasta ei koskaan pääse kouluun.

Kaikki valmiita tukemaan Venäjää

Venäjän pääministerin Sergei Stepashinin ensiesiintyminen vauraiden teollisuusmaiden kokouksessa Kölnissä teki vaikutuksen länsimaiden päämiehiin.

Hän sai ainoastaan kehuvia kommentteja, vaikkei hyväksynytkään sitä, että G7-maiden tuki Venäjälle mainitaan erillisessä kumppanuuslausekkeessa kuten esimerkiksi Ranska oli esittänyt.

Niin amerikkalaiset kuin japanilaisetkin kiittivät Venäjän toimia taloutensa kohentamiseksi viimekesäisen kriisin jälkeen. Länsimaiden edustajat hämmästelivät Venäjän viimeaikaista vakautta ja mm. sitä, ettei pääministerin vaihdoskaan aiheuttanut suurempia kuohahduksia.

Stepashin sai länsimaiden edustajat vakuuttuneiksi siitä, että Venäjän talous edistyy länsimaiden ehdoilla eli Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vaatimaan suuntaan.

Venäjä on auttamattomasti lännen avun varassa, sillä maan vuosittaiset ulkomaanvelan korot ovat lähes yhtä paljon kuin maan budjettitulot.

Japanin pääministerin Keizo Obuchin mukaan Venäjän talous etenee siksakkia, mutta oikeaan suuntaan. Hän korosti Japanin halua tukea Venäjän kehitystä.

Ranskan presidentti Jacques Chirac oli ehdottanut, että Venäjä-tuki kirjattaisiin G7-maiden ja Venäjän kokouksessa erilliseen Venäjä-G8 -kumppanuuslausekkeeseen. Tätä Stepashin ei halunnut. Hänen mielestään Venäjän tukikysymyksiä tulee G8:ssa käsitellä kuten muitakin asioita.

Venäjä ja Kiina WTO:hon

G7-maiden edustajien mukaan länsimaat ovat yhtä mieltä siitä, että sekä Kiina että Venäjä pitää saada nopeasti Kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n jäseniksi.

WTO:n uusi, kauppaesteiden vapauttamiseen tähtäävä neuvottelukierros alkaa vuoden vaihteessa ja Kiina sekä Venäjä halutaan mukaan sitä ennen.

WTO:n uuden neuvottelukierroksen asialistasta ja kestosta on tarkoitus puhua tarkemmin loppuvuodesta Seattlessa.

Kanadalaisedustajien mukaan nyt on jo sovittu maatalouden mukaanottamisesta. Uusina asioina kauppajärjestön neuvottelukierrokselle ovat tulossa ympäristökysymykset. Niin amerikkalaiset kuin japanilaisetkin korostavat kehitysmaiden mukaansaamista neuvotteluihin.

STT-IA
19.6.1999


TALOUS -SIVULLE