TEKESin projekti kehitti alan suomalaistekniikkaa

Kiinteistöala siirtyy vauhdilla älytekniikkaan

Suomalaisyritykset ovat rakennusautomaation kehityksen kärjessä ja tuotteille odotetaan myös mittavia vientimahdollisuuksia.

Älytaloissa valot syttyvät ja sammuvat sen mukaan, onko huoneessa ihmisiä vai ei. Ilmanvaihtoa ohjaavat huoneen hiilidioksiditasoa, lämpötilaa ja kosteutta mittaavat anturit ja mahdollisista vioista menee heti ilmoitus kiinteistön hoitajalle.

Uusi tekniikka säästää tuntuvasti energiaa, kun sähköä ja lämpöä täsmäkulutetaan vain siellä, missä niitä tarvitaan.

Uutta älykästä rakennusteknologiaa on kehitetty TEKES:n nelivuotisessa SaMBA-teknologiaohjelmassa, jossa on ollut tavalla tai toisella mukana noin 140 yritystä. Ohjelma maksoi 95 miljoonaa, josta osan kustansi TEKES ja osan mukana olleet yritykset.

Hankkeessa kehitettiin suomalaissukuisen Mike Markkulan Yhdysvalloissa keksimään LON-kieleen perustuvia tuotteita.

Tällä hetkellä LON-tekniikan tuotteita kehittää Suomessa nelisenkymmentä yritystä. LON-tekniikkaa käyttäviä taloja on Suomessa nyt parisataa ja tänä vuonna määrän arvellaan nousevan jo 500:een.

Yritysten LON-bisneksestä keräämä liikevaihto nousee SaMBA-projektia vetäneen ohjelmapäällikkö Erkki Aallon mukaan kotimaassa noin 100 miljoonaan ja viennin arvo noin 150 miljoonaan markkaan. Vuotuisen kasvuvauhdin ennakoidaan yltävän muutamaan kymmeneen prosenttiin.

Kiinteistötekniikan maailmanmarkkinoiden arvon arvioidaan nousevan noin 30 miljardiin markkaan.

Yhteinen kieli mahdollistaa tuotekehityksen

Aalto pitää TEKES:n hankkeen suurimpana saavutuksena sitä, että eri teollisuudenalojen valmistamille laitteille on saatu yhteinen kieli. Kun eri valmistajien tuotteet sopivat yhteen, alalle on voinut syntyä pieniä erikoistuneita yrityksiä, jotka voivat keskittyä jonkin järjestelmän osan tuotekehitykseen.

Yksi niistä on Lonix, jonka valmistamia LON-solmuja käytetään mm. kaukolämmön ja ilmanvaihdon säätimissä, kulutuslaskureissa, ja hälytysjärjestelmissä. Lonix perustettiin pari vuotta sitten ja tänä vuonna liikevaihdon odotetaan nousevan vähintään kuuteen miljoonaan markkaan.

- Alan kasvupotentiaali on huikea ja kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Yksi iso kauppa voi tuplata liikevaihdon, Tuomas Koskenranta Lonixista arvioi.

Lonixin tähän mennessä suurin kauppa on yhteistyössä Fortum Power Engineeringin kanssa Kiinaan toimitettava kokonainen kaukolämpöverkon hallintajärjestelmä. Ensimmäinen järjestelmä toimitettiin viime vuonna ja jatkoa seuraa tänä vuonna.

Isommista yrityksistä LON-laitteiden kehityksessä ovat tiiviisti mukana mm. ABB Transmit ja teollisuuden energianmittauslaitteita valmistava Enermet.

Kännykällä uusia mahdollisuuksia

Uusi älytekniikka soveltuu tässä vaiheessa parhaiten asuinkerrostaloihin ja suuriin liike- ja toimitiloihin, joissa sen lasketaan maksavan itsensä takaisin muutamassa vuodessa.

Aalto arvioi, että kerrostalotekniikan normaalilla uusiutumisvauhdilla älytekniikka leviää 5-10 vuodessa useimpiin kerrostaloihin.

Valvontajärjestelmien yhdistäminen Internetiin ja seuraavan sukupolven matkapuhelimiin avaa lukemattomia uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi kiinteistönhoitajat, energialaitokset ja muut asianosaiset saavat välittömästi päätteilleen kaikki talon valvontatiedot.

- Vartiointiliike näkee heti, missä tilassa varas kulloinkin on, tai palon sattuessa palolaitos saa heti tiedon siitä, missä rakennuksen osassa lämpötila on noussut ja missä on ihmisiä, Lonixin Koskenranta kuvaa.

Tulevaisuudessa koko älytaloa voidaan ohjata kännykän kautta vaikkapa siten, että talo tunnistaa sisään tulijan puhelimessa olevan tunnisteen avulla ja säätää saman tien huoneen valaistuksen, lämpötilan ja radiokanavan tämän toiveiden mukaisiksi.

HPY:n tutkija Risto Linturin omassa kokeilutalossa ovikellon soitto yhdistää asukkaan poissa ollessa puhelimen kännykkään. Sillä voi sitten keskustella sisään pyrkijän kanssa ja tarvittaessa avata kotioven vaikka kesämökiltä.

STT-MH
18.6.1999