Kyläkauppa hiljenee, kun taajama kutsuu

Tutkimustulokset liittyvät kyselyyn, joka tehtiin 11 kunnan haja-asutusalueilla sijaitsevalle taloudelle.

Lähimmän taajaman myymälässä tehtiin 58 prosenttia, kyläkaupoissa 17 prosenttia ja myymäläautoissa 4 prosenttia ostoksista. Päivittäistavarapalvelujen saavuttavuutta pidettiin melko hyvänä. Ongelmat kasautuvatkin tietyille erityisryhmille, kuten mm. autottomille, eläkeläisille ja huonokuntoisille.

Kyselyn teki kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta LTT-Tutkimus Oy. Otos oli 1 276 taloutta.

Kyläkauppojen ja myymäläautojen säilyttämiseksi on tehty vuosien varrella runsaasti erilaisia toimenpiteitä, mutta kauppapalvelujen määrä on siitä huolimatta supistunut huomattavasti.

Tutkimuksen tekijät pitävät avainasemassa paikallisia asukkaita ja kesäasukkaita. Mikäli he jaksaisivat tehdä ostoksia kyläkaupoissa ja myymäläautoissa niiden korkeammasta hintatasosta huolimatta, he voisivat saada pidemmällä tähtäimellä kauppapalvelut säilymään ja myös hintatason laskemaan. Samalla monipuolistuisi tavaravalikoima ja tavaroiden laatu paranisi.

Onko tukitoimiin paluuta?

Tutkimuksessa arvellaan, että paluu suoraan rahalliseen yhteiskunnan tukeen toki on mahdollista, mutta tämä riippuu tietenkin resursseista. Toisaalta nykytilanteessa, jossa pyritään estämään kilpailun vääristymistä tukia poistamalla, voi ilmapiiri olla varsin vastahakoinen tukien myöntämiselle.

1990-luvulla myymälöitten määrä on vähentynyt lähes viidenneksen koko maassa. Tämä on merkinnyt kauppamatkojen kasvua haja-asutusalueilla.

Tutkimuksessa etäisyys näillä seuduilla kyläkaupasta oli keskimäärin 7,5 kilometriä, myymäläautolla 2,5 kilometriä, taajaman kaupalle 23 kilometriä ja isompiin myymälöihin 64 kilometriä.

Erityisesti kyläkaupat ovat koettaneet järjestää oheispalveluja, kuten kotiin kuljetuksia, mutta vain 17 prosenttia talouksista on kyseistä palvelua käyttänyt ja viidennes ylipäänsä tietää, että tällaista palvelua olisi mahdollisuus saada.

Muita syitä kyläkauppojen heikkoon menestykseen ovat luonnollisesti logistiikka-ongelmat, varastojen pienuus, epäkurantti tavara, kiinteistöjen ja kylmäkalusteiden vanhuus ja hyväksi lopuksi väen vähentyminen maaseudulta.

Selvityksessä olivat mukana Kittilän, Suomussalmen, Kiihtelysvaaran, Kannonkosken, Vehmersalmen, Kustavin, Hämeenkyrön, Kauhavan, Puumalan ja Virolahden kuntien syrjäkylät.

STT-MH
18.6.1999