Lähiöiden elinolojen kohentamiseen räätälöidyin keinoin

Ympäristöministeriön työryhmän suunnitteleman lähiöuudistuksen on määrä alkaa ensi vuoden alusta. Siimeksen mukaan uudistus kuuluu hallituksen hankesalkkuun eli hallituksen tärkeinä pitämiin hankkeisiin.

Työryhmä esittää, että myös EU:n sekä suomalaisten järjestöjen, kuten Veikkauksen rahoitusmahdollisuudet selvitetään.

Kunnat pääsevät lähiöidensä kehittämisessä halvalla liikkeelle vaikka heti, sillä uudistuksen voi aloittaa esimerkiksi tilojen yhteiskäytöstä, muistutti työryhmän sihteeri, projektipäällikkö Tuomas Eskola Suomen Kuntaliitosta.

Työryhmän toimintaohjelmassa muun muassa ehdotetaan, että leikkipuistojen, koulujen ja sivukirjastojen tilat voivat toimia lähiöissä palvelukeskuksina.

Lasten ja nuorten syrjäytymiskehityksestä huolestunut työryhmä katsoo, että päivähoito ja koulut pitää muutenkin kytkeä kiinteästi alueelliseen verkostoyhteistyöhön, kun lähiöiden elinoloja lähdetään kohentamaan. Yhteistyötahot löytyvät muun muassa nuoriso- ja kulttuuritoimesta ja paikallisista järjestöistä.

Syrjäytymisen ehkäisyyn

Lähiöiden uudistamisen tavoitteeksi työryhmä asettaa syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisyn sekä lähiöiden ympäristön ja palvelujen kehittämisen. Ongelmat ovat niin erilaisia, että kukin lähiö tarvitsee yksilöllisen kehittämissuunnitelman.

Eskola muistutti, että tilanne lähiöissä on muuttunut tällä vuosikymmenellä. Palvelut ovat kaikonneet, ja lähiöitä ennen ympäröineet viheralueet kaventuneet.

Ennen kaikkea lähiöiden asukasrakenne on muuttunut. Yksinasuvien osuus on kasvanut ja lapsiperheiden osuus vähentynyt. Lähiöissä näkyy myös ydinperheen valta-aseman järkkyminen: lähiöitä asuttavat nyt yksinhuoltajat, uusperheet, lapsettomat pariskunnat ja yksin asuvat nuoret.

Työryhmän raportissa todetaan, että yksittäisestä lähiöstä katsottuna kehitys on ollut ristiriitaista. Rakennusten ulkoinen ilme on saattanut kohentua huomattavastikin, mutta asukkaiden elämänehdot ovat vaikeutuneet.

Siimeksen mielestä vaikeimmassa asemassa ovat yksinasuvat ikääntyneet työttömät. Työryhmä korostaakin toimenpideohjelmassaan pitkäaikaistyöttömien työllistämisaloitteiden tärkeyttä.

Asukkaat mukaan

Eskolan mielestä lähiöiden elinolojen kohentamisen pitää perustua asukkaiden toimintamahdollisuuksien parantamiseen.

Käytännössä syrjäytymistä voidaan estää muun muassa sitouttamalla asukkaat lähiöiden kehittämiseen. Asuintalojen omistajien yhteistyö sosiaalisessa asukasvalinnassa ehkäisi alueiden eriarvoistumista.

Lähipoliisin läsnäolo lähiöissä toisi etenkin ikääntyvien kaipaamaa turvallisuutta, päinvastoin kuin valvontakamerat, huomautti Eskola.

Palvelujen palauttaminen lähiöihin onnistuisi työryhmän mielestä muun muassa siten, että paikalliset yrittäjät ja kunnat ryhtyvät yhteistyöhön lähiöostoskeskusten kehittämiseksi. Valtiolta työryhmä odottaa sitä, että se puuttuisi edelleen kaupan keskittymiskehitykseen.

Palveleva isännöinti

Vanhan ajan talonmieskulttuuria kaivataan lähiöihinkin. Työryhmä toivoo lähiöihin palvelevaa isännöintiä eli teknisen ylläpidon lisäksi isännöintiin kuuluisi yhteydenpito asukkaisiin, viranomaisiin, kuten asunto- ja sosiaaliviranomaisiin sekä lähipoliisiin.

Valtion peruskorjausmäärärahoja on työryhmän mielestä suunnattava kasvukeskusten lisäksi edelleen myös väestöltään vakaiden tai hieman heikkenevien kuntien asuinkiinteistöjen korjauksiin.

Korjausavustuksilla voitaisiin edistää ympäristön esteettömyyttä ja vanhusten kotona asumista. Hissien rakentaminen kuuluu tämänkin työryhmän toivelistaan.

Työryhmän tavoitteena on ympäristöltään viihtyisä ja laadukas lähiö, mikä tarkoittaa muun muassa viheralueiden ja valaistuksen kunnossapitoa, pysäköinti- ja jätehuoltosuunnitelmien tekoa ja ilkivaltaan puuttumista. Hoitoa vailla olevat "ei kenenkään" -maat olisi niinikään kunnostettava.

STT-IA
18.6.1999