Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Väyrysen presidenttiehdokkuudesta virallinen esitys

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk.) presidenttiehdokkuudesta on nyt virallinen esitys. Esityksen tehneen Jyväskylän keskustaseuran johtokunta totesi sunnuntaina saaneensa ehdotukselleen riittävän kannatuksen.

Puolueen ohjesäännön mukaan ehdokasta esivaaliin voi esittää jäsenyhdistys, jolloin mukaan on liitettävä 250 keskustalaisen kannatus ehdotukselle, tai 20 jäsenyhdistystä yhdessä.

Toukokuussa tehdylle ehdotukselle on johtokunnan mukaan saatu 400 jäsenen kannatus. Kannatusesityksien keräys jatkuu kesäkuun loppuun asti.

Yhdistyksellä ei ole Väyrysen itsensä suostumusta. Tämä on kertonut ilmoittavansa aikeistaan kesäkuun loppuun mennessä.

Alanen: Epäluulot jarruttavat kuntayhteistyötä

Voimavarojen kokoaminen on yksi tärkeimmistä kuntien menestystekijöistä 2000-luvulla. Ennen kuin aletaan puhua yhteistyömalleista tai kuntaliitoksista, olisi kuitenkin kartoitettava ja analysoitava mukana olijoiden tahto sekä luotava luottamuksellinen keskustelupohja osapuolten välille.
- Monet hyvätkin hankkeet on pilattu hätäilyllä ja ongelmien oikomisella.

Näin evästi kuntakenttä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alanen sunnuntaina Humppilassa. Alanen puhui Humppilan kunnan 125-vuotisjuhlassa.

Alanen katsoi, että lamavuodet ovat madaltaneet raja-aitoja kuntien yhteistyöltä. Erilaiset seudulliset ja yhtenäisiä kaupunkialueita koskevat yhteistyömuodot ovat lisääntyneet.
- Mikkelin seudulla tämä johti jo ensimmäiseen laajapohjaiseen kuntaliitokseen, hän totesi.

Psykologisten tekijöiden merkitys yhteistyön kehittämisessä on Alasen mukaan keskeinen.
- Sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin häiritsee edelleen voimakas epäluulo naapurin vilpittömyydestä silloinkin, kun peruslähtökohdista ollaan yhtä mieltä, hän sanoi. Alanen korosti puheessaan myös kuntalaisten myötävaikutuksen tärkeyttä.

Aho: Eurovaaleihin neljä vaalipiiriä

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho toistaa puolueensa esityksen jakaa maa neljään vaalipiiriin, jotta kiinnostus eurovaaleja kohtaan saataisiin nousuun.

- Siinäkin on omat ongelmansa, mutta vaalit tulisivat joka tapauksessa lähemmäksi äänestäjää, ehdokasmäärät kasvaisivat ja yksittäisten ehdokkaiden vaalibudjetteja olisi mahdollista supistaa, Aho perusteli keskustanaisten edustajakokouksessa Lappeenrannassa lauantaina.

Hän piti keinotekoisina ehdotuksia kunnallisvaalien siirtämisestä yhtä aikaa eurovaalien kanssa.
- Todennäköinen seuraus olisi se, että eurovaalien äänestysprosentti jonkin verran nousisi, mutta samalla kunnallisvaalien äänestysprosentti puolestaan laskisi.

Ahon mukaan keskustaliikkeen suuri haaste on yhä paremmin kertoa jäsenkunnalleen ja äänestäjille, mitä europarlamentissa todella tehdään ja miten keskustan parlamentaarikot siellä toimivat. Tämä olisi yksi keino lisätä aitoa kiinnostusta europarlamentteja ja samalla eurovaaleja kohtaan.

Vihreä liitto: Malttia WTO:n laajentamiseen

Vihreä liitto katsoo, että ennen Maailman kauppajärjestön WTO:n laajennusta olisi rauhassa selvitettävä, mitä vaikutuksia sen sopimuksilla on mm. sosiaaliturvaan, terveyteen, ympäristöön ja työllisyyteen.

- Jo nyt on voitu havaita, että WTO-sopimus on ristiriidassa mm. kansainvälisten ympäristösopimusten kanssa. Kaupan sääntöjä on kehitettävä siten, että ne tukevat kestävää kehitystä eivätkä estä sitä, todetaan vihreän liiton hallituksen lauantaisessa kannanotossa.

Vihreät myös vaativat Suomen edustajilta WTO-neuvotteluissa tarkkuutta siitä, ettei jo kertaalleen kaadettua kansainvälisiä investointeja koskevaa MAI-sopimusta hivuteta takaoven kautta WTO:hon.

EU-maiden opetusministerit sopivat korkeakoulututkintojen yhteensopivuudesta

EU-maiden opetusministerit allekirjoittivat lauantaina Italian Bolognassa julistuksen, jolla sovittiin korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulututkintojen yhtenäistämisestä Euroopassa. Sopimuksen allekirjoittivat myös EU:n jäsenyyttä hakeneet maat. Suomen puolesta julistuksen allekirjoitti opetusministeri Maija Rask (sd.).

Julistuksen kautta pyritään parantamaan tutkintojen läpinäkyvyyttä, ymmärrettävyyttä ja vertailtavuutta Euroopassa.

Opetusneuvos Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, ettei julistus tuo Suomen kannalta mitään suuria muutoksia, koska tutkintojen yhdenmukaistaminen yleiseurooppalaisiksi on aloitettu jo vuonna 1994.

Lehikoisen mukaan Suomen korkeakouluissa käytössä oleva 3-vuotinen kandidaatin tutkinto, hieman pidempi maisterin tutkinto ja tohtorintutkinto vastaavat yleiseurooppalaista mallia.

Ammattikorkeakoulujärjestelmä luotiin lähinnä juuri yhteensopivuuskysymysten vuoksi, koska muualla Euroopassa ei tunnettu vanhaa suomalaista keskiastemallia.

Euroopan kansallisten opiskelijaliittojen ESIB:n puheenjohtaja Antti Pentikäinen totesi Bolognan kokouksessa pitämässään puheessa, että julistus aiheuttaa Suomessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistämisen aloittamisen 3-5:n vuoden kuluessa ja ns. 3-5-8 tutkintorakenteen käyttöönoton.

Pentikäinen arvioi, että tutkintorakenteen muutos merkitsee alemman korkeakoulututkinnon aseman vahvistumista, maisteritason opintoajan rajoittamista sekä lisensiaattitutkinnon poistumista.

Koonnut: IA
20.6.1999

POLITIIKKA -SIVULLE