Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Kokoomus järjestelee äänenkannattajansa omistusta

Kokoomus myy äänenkannattajansa Nykypäivän kustannusyhtiön Nykypäivä-lehti Oy:n loput osakkeensa yhtiön vähemmistöosakkaalle Suomen Kansalliskirja Oy:lle.

Kokoomus on jo vuosina 1997 ja 1998 myynyt 40 % omistuksestaan Janton Oyj:lle. Janton puolestaan myi tämän omistuksensa Suomen Kansalliskirja Oy:lle ennen listautumistaan Helsingin pörssiin. Kaupasta päätti Kokoomuksen puoluehallitus kokouksessaan torstaina 17.6.1999. Kaupasta saaduilla varoilla Kokoomus maksaa velkojaan ja vakauttaa edelleen talouttaan.

Kokoomus omistaa edelleen Nykypäivän julkaisuoikeudet ja myöntää kustannusyhtiö Nykypäivä-lehti Oy:lle vuosittain parlamentaarista lehdistötukea Nykypäivän painatus-, jakelu ja muiden kustannusten alentamiseksi.

Nykypäivä-lehti Oy:llä ja Janton Oyj:n välillä oleva yhteistyösopimus Nykypäivän kustantamisesta ja liiketoiminnan kehittämisestä jatkuvat ennallaan. Lehden päätoimittajana jatkaa Jarmo Virmavirta ja Nykypäivä-lehti Oy:n oto. toimitusjohtajana toimii Janton Oyj:n kehitysjohtaja Jukka Kuusanmäki.


Ihalainen kytkee tupon yleissitovuuden vahvistamiseen

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) varoittaa, että ellei työehtosopimusten yleissitovuuden kehittämisessä edetä, voi kattavan tulopoliittisen ratkaisun pohja murtua. Hän nostaa työehtojen vähimmäisturvan tuloratkaisun keskeisimmäksi laadulliseksi kysymykseksi.

- Hallituksen tulisi säilyttää valmiutensa sopimusten yleissitovuutta vahvistavien lakimuutosten antamiseen eduskunnalle eikä sen tule sulkea etukäteen portteja tuloratkaisun keskeisimmiltä laadullisilta ratkaisuilta, Ihalainen totesi Metallityöväen liiton liittovaltuuston juhlakokouksessa Helsingissä perjantaina.

Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Sauli Niinistö on torjunut "poliittisten kiista-asioiden" kytkemisen osaksi seuraavaa tuloratkaisua.

Ihalaisen mukaan SAK:laisen ay-liikkeen olisi syytä asettaa tavoitteekseen kolmas perättäinen kattava tulopoliittinen ratkaisu.

- Mikäli alkusyksystä edellytykset yhteiseen työmarkkinaratkaisuun tähtääville neuvotteluille avautuvat, tulee tavoitteeksi ottaa noin kahden vuoden mittainen sopimuskausi ja samalle ajanjaksolle mitoitetut palkkaverotuksen alentamista koskevat ratkaisut hallituksen toimesta.

Ihalaisen mukaan keskitetty ratkaisu vaatii kaikkien keskeisten sopimusalojen mukaantulon. Hän vetosikin, että liitot ja työantajapuoli aloittaisivat "pöydänpuhdistusneuvottelut" alakohtaisten kysymysten ratkaisemiseksi.


Eduskunta hyväksyi Kosovo-operaation

Eduskunta on hyväksynyt Suomen osallistumisen Kosovon kriisinhallintaoperaatioon. Eduskunta antoi tukensa hankkeelle lähes yksimielisesti perjantaina iltapäivällä.

Keskustan Petri Neittaanmäki halusi lisätä nimenomaiseksi ehdoksi, että suomalaista joukkoa ei tule missään tilanteessa käyttää rauhaanpakottamiseen tai rauhan palauttamiseen voimatoimin.

Neittaanmäen lausumaehdotus kaatui äänestyksessä luvuin 145-3. Sitä kannattivat tekijän lisäksi perussuomalaisten ainoa edustaja Raimo Vistbacka sekä kristillisten Sakari Smeds.


Suomi suhtautuu varovaisesti koulutuksen euroharmonisointiin

Euroopan maiden opetusministerit ja yliopistoväki kokoontuvat perjantaina ja lauantaina Italian Bolognaan pohtimaan muun muassa yliopistojen koulutusrakenteen yhdenmukaistamista.

Opetusministeri Maija Raskin (sd.) mukaan Suomi suhtautuu varovaisesti alan euroharmonisointiin. Siksi suomalaiset neuvottelevat vielä lisäyksistä ja lievennyksistä ministerikokouksessa käsiteltävään yhteiseen julistukseen.

Rask ei aio allekirjoittaa julistusta, jos siihen ei sisällytetä Suomen esittämiä ehtoja. Näin kädet aiotaan vastaisuudessakin pitää vapaina tapauskohtaiseen päätöksentekoon.

Ministeri korostaa, että Bolognan julistus on joka tapauksessa vain mukaan lähtevien ministerien poliittinen tahdonilmaus, ei juridisesti sitova sopimus.

Bolognan julistus seuraa suurten EU-maiden opetusministerien vuosi sitten antamaa Sorbonnen julistusta, jota Suomi ei allekirjoittanut. Julistuksen päämääräksi on ymmärretty korkeakoulutuksen yhdenmukaistaminen angloamerikkalaisen tutkintorakenteen suuntaan.


Väyrysen kampanjakysely: Väyrynen keskustan presidenttiehdokkaaksi

Paavo Väyrysen (kesk.) vaalikampanjatilaisuuksissa järjestetty kysely paljastaa, että valtaosa tilaisuuksissa käyneistä näkisi Väyrysen mieluiten keskustan presidenttiehdokkaana. Luonnollisesti Väyrynen sai myös suurimman kannatuksen puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Suomen puolesta -yhdistyksen puheenjohtaja kansanedustaja Petri Neittaanmäki julkisti torstaina tämän tieteelliseltä näyttävän kyselyn lopulliset tulokset. Väliaikatietoja saatiin mutustella jo jokin aika sitten.

Noin 2 000 vastanneesta 64,8 prosenttia oli sitä mieltä, että Väyrynen tulisi valita keskustan presidenttiehdokkaaksi. Ehdokaskilpaan vastikään ilmoittautunut puheenjohtaja Esko Aho sai 21,4 prosentin kannatuksen.

Elisabeth Rehn sai 5,9 prosentin ja Jorma Ollila 1,4 prosentin kannatuksen. Sirkka Hämäläisen takana oli 0,4 prosenttia vastanneista. Vaihtoehdon "joku muu" valitsi kuusi prosenttia.

46,8 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että Väyrynen pitäisi valita ensi vuonna jälleen keskustan puheenjohtajaksi. Aholle esitti jatkoaikaa vain 16,6 prosenttia.


Siimes ei kannata Ahvenanmaan verotusoikeutta

Veroministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) ei ole innostunut verotusoikeuden siirtämisestä Ahvenanmaalle.

Verotusasia tuli esille, kun Siimes tapasi Ahvenanmaan valtiovarainministerin Roger Nordlundin keskiviikkona Helsingissä. Siimeksen kanta oli, että verotus tulee järjestää samalla tavalla koko maassa.

- Ahvenanmaan vaihtoehdot ovat toisin sanottuna nykyinen tilanne tai itsenäisyys, kommentoi pettynyt Nordlund.

Ahvenanmaalla vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että yhteisö- ja yritysverotus voitaisiin siirtää maakunnalle. Oppositio on kuitenkin Ahvenanmaallakin epäileväinen sen suhteen, tulisiko maakunnan päättää myös tuloverotuksesta.


Piha: Vain yksikö on pätevä?

Kokoomuksen kansanedustaja Kirsi Pihan mielestä Suomessa tulisi aloittaa reipas keskustelu muistakin komissaariehdokkaista kuin vain Erkki Liikasesta. Hänen mielestään on vaarallista elätellä kuvitelmaa, että komissaarin työ on niin hankala homma, ettei tämän kokoisesta kansasta löydy kuin yksi patevä.

- Esimerkkejä Eurooppa-asioiden tuntijoista löytyy kyllä. Vaikkapa EU-neuvottelut käynyt Pertti Salolainen tai nykyinen EU-suurlähettiläs Antti Satuli. Jos naisia etsitään, olisi vaikkapa Tuulikki Petäjäniemi varmasti tehtävään pätevä, Piha ehdotti keskiviikkona.

Hän muistutti, että Suomi puhuu toiminnan puhdistamisesta. Piha kysyi myös, antaako se meistä hyvän kuvan, että uudelle parlamentille esittelemme ehdokkaanamme uuteen komissioon vanhan komission jäsenen.
- Minusta ei, hän tiivisti.

Piha myönsi, että Liikanen on komissaarina toimiessaan ollut vaikutusvaltainen ja pätevä. Se ei hänen mielestään kuitenkaan tarkoita mitään automaattista valintaa tai ylitse muiden olevaa pätevyyttä.

- Liikasen valinta saattaa myös uuden parlamentin kannalta olla hankalasti hyväksyttävissä, sillä hän kuului juuri hallinnosta vastaavana vanhaan pakosta eroamaan joutuneeseen komissioon.


AKT tuomittiin lähes 200 000 markan hyvityssakkoihin ja korvauksiin

Työtuomioistuin on tuominnut SAK:laisen Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton hyvityssakkoihin työrauhavelvollisuuden vastaisista lakoista. Kahden tuomion sakot ja korvaukset ovat yhteensä noin 200 000 markkaa.

Yksi tuomio tuli viime joulukuisesta työnseisauksesta, joka pysäytti työt päiväksi kymmenessä satamassa. Työtuomioistuin määräsi AKT:n ja satamaosastot maksamaan tästä Suomen lastauttajain liitolle hyvityssakkoja ja oikeudenkäyntikuluja 152 000 markkaa.

Työnseisauksen taustalla oli Kotkassa ja Haminassa pidettyjen paikallisten työaika- ja koulutusneuvottelujen takkuaminen. AKT oli myös tyytymätön viime sopimusneuvotteluissa sovitun työaikatyöryhmän neuvottelujen etenemiseen.

Pienempi tuomio koski Kotkan sataman lakkoa ja ylityökieltoa viime elokuussa. Tuolloin kyse oli mm. ylityömenettelyä koskevista erimielisyyksistä. AKT joutuu maksamaan tästä hyvityssakkoja ja oikeudenkäyntikuluja 47 000 markkaa.


Koskinen: Eurovaalit ja kunnallisvaalit yhteen

Oikeusministeriön työryhmä ryhtyy selvittämään keinoja eurovaalien äänestysvilkkauden nostamiseksi Suomessa. Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan kunnallisvaalit voitaisiin siirtää eurovaalien yhteyteen, jolloin maa jaettaisiin useampaan vaalipiiriin.

Euro- ja kunnallisvaalien yhdistäminen vaatisi kunnanvaltuustojen toimikausien pidentämistä nykyisestä neljästä vuodesta viiteen vuoteen.

Keski-Suomen sanomalehdille antamassaan haastattelussa Koskinen sanoo, että sopiva ajankohta uudistukselle olisi vuosi 2004, jolloin eurovaalit ja kunnallisvaalit osuvat luonnostaan lähekkäin.


Tuomioja epäilee teollisuuden ydinvoimasuunnitelmia

Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja (sd.) suhtautuu epäilevästi teollisuuden suunnitelmiin hakea lupaa viidennen ydinvoimalan rakentamiseen. Tuomioja puhui toimittajille Tukholmassa maanantaina.

Tuomiojan mukaan ydinvoiman lisärakentamisen kannattajien ei pidä yrittää saada eduskunnalta ennakkoviitteitä sen lopullisesta suhtautumisesta ydinvoimalan rakentamiseen. Hakemus täytyy ensin jättää hallitukselle, joka sitä puollettuaan jättää asian eduskunnan ratkaistavaksi.

- En usko, että eduskunta tulee käsittelemään kysymystä ennen kuin se on ajankohtaista, Tuomioja sanoi.

Tuomioja itse äänesti ei uudelle ydinvoimalalle silloin kun asia viimeksi oli pinnalla. Hänen mielestään hänen puheitaan ei voida tulkita suuntaan eikä toiseen kannanotoksi ydinvoimaan, niin että ydinvoimateollisuuden pitäisi jättää ehdotus viidennestä voimalasta.

- Jos hakemus jätetään niin hallitus tulee, hallitusohjelman hengen mukaisesti, viemään sen eduskunnan ratkaistavaksi. En ole lähtenyt spekuloimaan sitä, että onko hakemus tulossa vai ei. Olen todennut, että ydinvoiman kannattavuuden arviointi on hakijoiden oma asia, täsmensi Tuomioja myöhemmin.

- Se, että hakemuksia tai uutta ydinvoimaa ei ole rakenteilla Euroopassa, on kyllä johtunut avoimista sähkömarkkinoista. Olen todennut, että avoimet sähkömarkkinat varmaan heijastuvat Suomeenkin, mutta on täysin teollisuuden arvioitavissa jättääkö se hakemuksen vai ei.

Tuomioja sanoi Tukholmassa, että uuteen ydinvoimalaan sijoittaminen nyt on riski-investointi. Syynä tähän on se, että sähkömarkkinat ovat nykyään niin avoimet, ettei kukaan tiedä kannattaako ydinvoima enää kymmenen vuoden kuluttua. Energia voidaan ehkä ostaa halvemmalla jostain muualta, Tuomioja arveli.


Halonen suosituin vasemmistoliiton ehdokas Uudellamaalla

Ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) oli suosituin henkilö vasemmistoliiton Uudenmaan piirin järjestämässä presidenttiehdokaskyselyssä. Vastanneista 58 prosenttia katsoi, ettei vasemmistoliiton tule asettaa omaa ehdokasta, vaan asettua Halosen taakse.

Touko-kesäkuun vaihteessa Uudenmaan piiri kysyi asiaa lähes sadalta aktiivijäseneltä. Presidenttikysymys on lauantaina pidettävän vasemmistoliiton puoluevaltuuston asialistalla. Todennäköisesti puolue päättää siirtää ratkaisun syksyyn.

Kyselyn vastausprosentiksi oli varsin matala eli 39. Vastanneista 42 prosenttia kannatti oman ehdokkaan asettamista.

Tämän joukon vastauksissa oli suosituin tehtävästä kieltäytynyt puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes. Seuraavaksi eniten kannatusta saivat ylijohtaja Kalevi Kivistö ja europarlamentaarikko Esko Seppänen.

Koonnut: IA
18.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE