Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti

Teollisuuden tuottajahinnat laskivat vuositasolla

Suomalaiset tuottajahinnat laskivat toukokuussa 2,7 prosenttia viime vuoden toukokuusta, kertoi Tilastokeskus perjantaina. Kuukausitasolla tuottajahinnat vastaavasti kallistuivat huhtikuusta 0,4 prosenttia. Korkeammat sellunhinnat ja värimetallinhinnat aiheuttivat nousun.

Tilastokeskus julkisti perjantaina myös vienti- ja tuontihinnat. Tuontihinnat olivat nousseet 0,3 prosenttia huhtikuusta, mutta laskeneet 3,1 prosenttia viime vuodesta. Tuontihintojen laskuun vuositasolla vaikutti sähköteknisten laitteiden, kemikaalien ja maataloustuotteiden hintojen lasku.

Vientihinnat taas olivat laskeneet 0,1 prosenttia huhtikuusta ja 5,5 prosenttia viime vuodesta. Myös niihin vaikuttivat sähköteknisten laitteiden ja kemikaalien hinnat, sekä paperin, pahvin, raudan ja teräksen hinnat.

Tukkuhintaindeksi oli Tilastokeskuksen mukaan noussut toukokuussa 0,2 prosenttia huhtikuusta ja laskenut 2,1 prosenttia viimevuotisesta.

Vilkasta ulkomaista kauppaa osakkeilla huhtikuussa

Ulkomaiset sijoittajat kävivät huhtikuussa edelleen vilkkaasti kauppaa suomalaisilla osakkeilla. Osakkeita myytiin ulkomaille nettomääräisesti 3,1 miljardilla markalla eli lähes yhtä paljon kuin kolmen edellisen kuukauden aikana yhteensä. Nettomyynnit ovat olleet tätä suurempia vain muutamana kuukautena parin viime vuoden aikana.

Osakkeita myytiin huhtikuussa ulkomaille ennätystahtiin eli 22 997 miljoonan markan arvosta. Takaisin Suomeen osakkeita ostettiin 19 923 miljoonalla markalla.

Nettomääräisesti suomalaisia osakkeita myytiin siten huhtikuussa ulkomaille 3 074 miljoonalla markalla. Ulkomaiset sijoittajat hallitsevat Helsingin pörssin kaupankäyntiä noteeratuilla osakkeilla.

Tammi-huhtikuussa ulkomainen osakevaihto nousi 154,9 miljardiin markkaan. Koko Helsingin pörssin osakevaihto oli vastaavana aikana 28,1 miljardia euroa eli 167,2 miljardia markkaa. Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana ulkomailta on sijoitettu suomalaisiin osakkeisiin nettomääräisesti 6,4 miljardia markkaa.

Ulkomaille osakkeita myytiin 80,6 miljardilla markalla. Takaisin Suomeen osakkeita ostettiin 74,3 miljardilla markalla. Arvo-osuusjärjestelmässä huhtikuun lopussa olleiden osakkeiden markkina-arvosta 56 prosenttia oli ulkomaisessa omistuksessa.

Ulkomailla olevien osakkeiden markkina-arvo oli 92,8 miljardia euroa, kun osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo oli 165,3 miljardia euroa. Kaikista osakkeista ulkomaisessa omistuksessa oli runsaat 37 prosenttia.

Vaihtotaseen ylijäämä 2,2 mrd huhtikuussa

Suomen vaihtotaseen kuukausiylijäämä nousi maksutasetilaston mukaan huhtikuussa 2,2 miljardiin markkaan, kun ylijäämä maaliskuussa oli 0,2 miljardia. Huhtikuussa vuotta aiemmin vaihtotaseen ylijäämä oli 0,8 miljardia markkaa.

Tammi-huhtikuussa vaihtotaseen ylijäämä nousi 6,3 miljardiin markkaan. Ylijäämä oli 1,6 miljardia pienempi kuin vuonna 1998, jolloin se oli 7,9 miljardia markkaa.

Kahdentoista kuukauden vaihtotaseen ylijäämä oli maksutasetilaston mukaan huhtikuussa 35,4 miljardia markkaa. Maaliskuussa vaihtotaseen vuosiylijäämä oli 36 miljardia markkaa. Koko viime vuonna ylijäämää kertyi 39 miljardia markkaa.

Euroalueen ulkopuolisten maiden kanssa vaihtotaseen ylijäämä nousi 2,3 miljardiin ja kauppataseen ylijäämä 3,5 miljardiin markkaan. Vuositasolla vaihtotaseen ylijäämä euroalueen ulkopuolelle oli 26,6 miljardia ja kauppataseen ylijäämä 43,8 miljardia markkaa.

Suomen kauppataseen ylijäämä nousi tammi-huhtikuussa 17,3 miljardiin markkaan, kun se vuotta aiemmin oli 23,7 miljardia markkaa. Kauppataseen 12 kuukauden ylijäämä oli 60,4 miljardia ja palvelutaseen alijäämä 7,4 miljardia markkaa.

Sähkömarkkinoiden kilpailu hyödytti kuluttajia

Noin 30 000 sähköasiakasta on viimeisen vuoden aikana vaihtanut sähköntoimittajaa. Määrä on noin prosentti runsaasta 2,9 miljoonasta asiakkaasta. Sähkön toimittajan kilpailuttamismahdollisuus on silti hyödyttänyt koko asiakaskenttää, sillä hinnat ovat laskeneet kaikissa käyttäjäryhmissä.

Tämä käy ilmi keskiviikkona julkistetusta neljännestä sähkömarkkinoiden toimivuutta kartoittaneesta tutkimuksesta. Kuluttajat arvioivat sen mukaan suurimmiksi kilpailun ongelmiksi sähkön siirtohinnat ja pienten käyttäjien kokeman kilpailuttamisen monimutkaisuuden.

Uusia sähkösopimuksia solmivat etenkin uudet, viime syksynä kilpailun piiriin tulleet käyttäjäryhmät. Valtaosa uusista sopimuksista on kuitenkin tehty aiemman sähköntoimittajan kanssa.

Vanhalla sähkösopimuksella toimivista noin kolmannes on ainakin keskustellut uudesta sopimuksesta. Tarjouksia on pyytänyt joka neljäs asiakas. Puolet oli melko varmoja siitä, etteivät he kilpailuta sähköntoimittajaansa, koska siitä ei uskottu olevan riittävää hyötyä.

Verkkoyhtiöille tehdyn kyselyn perusteella niiden toiminta-alueella kilpailee paikallisen sähköyhtiön lisäksi keskimäärin 14 muuta sähköntoimittajaa. Eniten käyttäjät arvostelivat sähköverkkotoimintaa.

Eurosta eniten hyötyä keskisuurille yrityksille

Keskisuuret yritykset hyötyvät tuoreen tutkimuksen mukaan eniten eurosta. Niiden mahdollisuudet ovat parantuneet merkittävästi mm. rahoituksen hankkimisessa, sijoittamisessa ja riskien hallinnassa.

Kauppatieteiden maisteri Petra Ranta sanoo Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin julkaisusarjassa julkaistussa tutkimuksessaan, että keskisuuret yritykset ovat kaikkein valmiimpia muuttamaan menettelytapojaan euron myötä.

- Tähän mennessä keskisuuret yritykset eivät ole saaneet mittakaavaetuja toimiessaan Euroopan markkinoilla. Euron myötä euroalueesta tulee yritysten kotimarkkina, jolloin keskisuurten yritysten rahoitusmahdollisuudet laajenevat merkittävästi, sanoo Ranta.

Suuret yritykset ovat tähänkin mennessä toimineet kansainvälisillä markkinoilla, joten niiden toimintaan euron käyttöönotto ei tuo samalla tavalla uusia mahdollisuuksia. Pienten yritysten toimintaan euron vaikutukset ovat vähäisemmät, sillä niiden resurssit ja keinot ovat rajoitetut.

Rannan tutkimuksessa on ollut mukana 71 turkulaista yli 10 hengen yritystä.

Teollisuustuotannon kasvu jatkui

Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi hutikuussa 7,6 prosenttia viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Tammi-huhtikuussa tuotanto kasvoi kuusi prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, kertoo Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen mukaan puu- ja paperiteollisuuden tuotanto pieneni huhtikuussa 2,4 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto puolestaan väheni vajaat viisi prosenttia.

Kasvu oli elektroniikkateollisuuden ansiota, jonka tuotanto nousi runsaat 61prosenttia. Massa- ja paperiteollisuuden käyttöaste oli huhtikuussa 90 prosenttia ja metalliteollisuuden lähes 89 prosenttia.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuoreeseen teollisuustuotannon volyymi-indeksiin.

Kuluttajahintojen nousu jatkui

Kuluttajahinnat ovat nousseet vuodessa 1,4 prosenttia. Toukokuussa hinnat nousivat 0,2 prosenttia, kertoo Tilastokeskus.

Bensiini kallistumisen vaikutus toukokuun inflaatioon oli 0,3 prosenttia. Myös asuntojen hintojen sekä vuokrien nousu oli huomattava. Elintarvikkeista ruokaperunan hinta nousi ja kahvin hinta laski viime vuoden huhtikuuhun verrattuna.

Kahvin halpenemisen ohella inflaatiota hillitsi korkojen lasku. Suomen 1,1 prosentin inflaatio oli hieman alle EU:n keskiarvon, joka oli 1,2 prosenttia.

Rakennuskustannukset nousivat

Rakennuskustannukset kohosivat viime vuoden toukokuusta tämän vuoden toukokuuhun yhdellä prosentilla.

Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen työkustannukset kohosivat yli kolmella prosentilla ja rakennustarvikkeiden hinnat 0,1 prosentilla. Huhtikuusta toukokuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,3 prosenttia.

Rakennuskustannusindeksi kuvaa rakentamisen panosten hintakehitystä koko maassa. Indeksi ottaa huomioon vain hinnanmuutokset, jotka johtuvat rakentamisen eri osaurakoiden panoksista.

Keskon Matti Honkala: Nettikaupan osuus vähittäismyynnistä kasvaa 5 prosenttiin

Keskon konsernijohtaja Matti Honkala uskoo, että nettikaupan osuus koko vähittäismyynnistä nousee viiteen prosenttiin lähivuosina. Tällöin tietoliikenteen kautta käytäisiin kauppaa 7-8 miljardilla markalla vuosittain.

Honkala kertoi näkemyksistään Keskon ruotsinkielisten K-kauppiaiden ja työntekijöiden kokouksessa Maarianhaminassa sunnuntaina.

Ahvenanmaalla on 20 K-kauppaa, niistä monet pieniä. Honkala uskoo, että myös harvaan asuttujen seutujen pienet myymälät pärjäävät tulevaisuudessa, jos kuluttajat alkavat ottaa huomioon suurmarketteihin ajamisesta aiheutuvat kustannukset.

Honkala myöntää kuitenkin, että kehitys yhteiskunnassa kulkee toiseen suuntaan. Yhä useammat koulut, postit, pankkikonttorit ja muut palvelut poistuvat harvaan asutuilta seuduilta.
- Vanhemmille ihmisille, joilla ei ole autoa, tämä on vaikeaa. Heillä ei ole vaihtoehtoa, Honkala pohti.

Koonnut: IA
18.6.1999

TALOUS -SIVULLE