 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lundh: Yleissitovuuden vahvistaminen tukee harmaan talouden torjuntaaAhtisaari vetosi sopimisen tien puolesta
Presidentti Martti Ahtisaari kehottaa ammattiliittoja suhteuttamaan omat tavoitteensa ja vaatimuksensa kansantalouden kokonaisuuteen ja työllisyyden edistämiseen, jos liitot aikovat jatkossakin tuntea vastuunsa jäseniään kohtaan.- Ammattiyhdistysliike on kantanut aina vastuuta maamme talouden toimivuudesta ja työllisyydestä. Sopimisen tie on näiden tavoitteiden toteuttamisessa ollut keskeinen, Ahtisaari totesi puhuessaan SAK:laisen Metallityöväen liiton 100-vuotisjuhlissa Helsingissä lauantaina. Suomalaista demokratiaa luonnehtii hänen mukaansa pyrkimys laajaan yhteisymmärrykseen. Siihen taas päästään suomalaisella kolmikantaisella mallilla: eduskunnan, hallituksen ja etujärjestöjen yhteisin ponnistuksin.
Kokemus on osoittanut, kuinka tärkeitä ovat luottamukselliset
ja avoimet suhteet molemmin puolin neuvottelupöytää. Ahtisaari kiitti Metalliliiton panosta työmarkkinapolitiikan "jäänmurtajana ja väylän avaajana" mm. paikallisessa sopimisessa ja EMU-puskureiden luomisessa.
Lundh: Metalli valmis tukemaan tupon syntyäJuhlivan liiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh (sd.) vakuutti Metalliliiton olevan nytkin valmis edesauttamaan laajan tulopoliittisen ratkaisun syntymistä. Hän varoitti kaatamasta kolmannen peräkkäisen tupon mahdollisuuksia kiistaan yleissitovuudesta.- Nyt on tärkeätä, että ei ryhdytä kaivamaan kummallakaan puolen neuvottelupöytää liian syviä juoksuhautoja työehtosopimusten yleissitovuuden esteeksi. Yleissitovuutta ei voida tarkastella ideologisista lähtökohdista, vaan käytännön tarpeista, työelämän kehittymisnäkymistä. Yleissitovuuden vahvistamisella voidaan hänen mukaansa torjua harmaata taloutta ja varmistaa, ettei työmarkkinoille tule vapaamatkustajia, jotka palkka-, sosiaali- tai muiden säännösten dumppauksilla vääristävät kilpailua. - Kysymys on myös näin ollen työntekijöiden lisäksi yritysten perusturvan kehittämisestä. Lundhin mukaan tupossa on palkankorotusten lisäksi kyse ay-liikkeen mahdollisuuksista vaikuttaa kolmikannan kautta mm. veropoliittisiin linjauksiin ja eläke-, työttömyys- ja sosiaaliturvaratkaisuihin. Sopimus lisäisi kaikkiaan talouden vakautta, kustannusrakenteiden ennustettavuutta ja mahdollisuuksia jatkaa työllisyystalkoita. Lundh katsoi mm. jatkuvan neuvottelun periaatteen ja paikallisen sopimisen osoittavan, että ay-liike pystyy uudistamaan työelämää. Ay-liike ei näin ole esteenä sellaiselle työelämän rakennemuutokselle, jolla voidaan parantaa työllisyyttä.
Suomen suurin teollisuusliittoMetallimiesten liitto syntyi, kun 41 miestä kokoontui Helsinkiin kesäkuussa 1899 perustamaan kone-, rauta- ja metallityöntekijäin liittoa. Perustamisvuoden 550:stä jäsenmäärä on kasvanut nykyiseen 161 000:een.Metallin väki vaelsi 100-vuotisjuhliin Jäähalliin pitkin katuun piirrettyä punaista viivaa. Reitin varrella Töölönlahdella vieraat saivat mm. seurata kuvaelmaa seitsenviikkoisen metallilakon käänteistä. Vuoden 1971 lakko toi mm. lomaltapaluurahan.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE