Monen nuoren kiinnittyminen työelämään uhkaa jäädä heikoksi



Nuorten usein epävakaita työuria olisi lujitettava ja estettävä työttömyyden pitkittyminen, jotta nuorilla olisi työkykyä vielä ensi vuosituhannellakin, patistaa erikoistutkija Jukka Vuori Työterveyslaitoksesta.


Vaikka hyvin koulutettuja, atk-taitoja hallitsevia nuoria usein suositaan työhönotossa, ei nuorten työllisyysaste ole noussut. Työelämään kiinnittyminen uhkaakin jäädä monilla lama-aikaan työikään tulleilla nuorilla pysyvästi heikoksi, Vuori huomauttaa.

Hän on yksi kirjoittaja maanantaina Työterveyslaitoksen julkaisemassa Työ vuonna 2005 -kirjassa.

Työelämän muutoksen kiivas tahti tekee työelämään paluun työttömyysjakson jälkeen yhä vaikeammaksi.

- Koulutuksesta työttömäksi joutuva nuori saattaa joutua kehään, jossa työttömyys heikentää mahdollisuuksia työllistyä koulutusta ja odotuksia vastaavaan työhön. Toisaalta nuoren työhalut ja myös työkyky koulutusta vastaamattomassa työssä ovat heikentyneet.

Avuksi tarvittaisiin opastusta työllistymistaidoissa ja -strategioissa.

Suomalaisnuoret ovat kansainvälisesti vertaille hyvin koulutettuja. Työmarkkinoille tulevista nuorista neljä viidestä on saanut ammatillisen koulutuksen, kun vanhemmissa ikäluokissa osuus jää kolmannekseen.

Nuoret saattavat näin valikoitua erityisesti uuden tekniikan tietämystä vaativiin ammatteihin. Jos näin käy, suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle kysyntää voi olla myös vähemmän koulutusta vaativien työtehtävien tekijöistä.

Työelämä on noussut kuitenkin yhä keskeisemmäksi osaksi elämää, ja samalla ovat kasvaneet nuorten odotukset työn sisällölle.
- Vaarana ovat yksitoikkoisten ja sisältököyhien ammattien eriytyminen yhä näkyvämmin "toisen luokan työksi" ja tästä seuraava yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyminen, Vuori huomautti.

Pätkätöiden riskit

Nuorten työsuhteet ovat yhä enemmän muita kuin perinteisiä täysipäiväisiä vakituisia työsuhteita. Tuoreen nuorisobarometrin mukaan kaksi kolmesta nuoresta arvioi edessä olevan lähinnä pätkätöitä. Vuori muistuttaa pätkätöissä piilevistä riskeistä.

Tutkijapiireissä puhutaan ns. alityöllisyydestä, joka kattaa ilman omaa toivomusta tehdyt osa- tai määräaikaiset työt sekä koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta vastaamattomat työt ja alipalkatut työt.

Alityöllinen mm. saattaa olla työhönsä heikosti sitoutunut, mikä näkyy heikkona työn laatuna. Alityöllisyys lisää myös työvoiman vaihtuvuutta ja jopa työtapaturmavaaraa, kun uutta väkeä ei ehditä perehdyttää töihin.

STT-IA
18.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE