Käytännön ammattiväkeä nykyinen määrä

Huippuosaajia koulutettava yhä enemmän



Työpaikkojen määrän ennakoidaan lisääntyvän alkavalla vuosikymmenellä. Kasvavilla aloilla tarvitaan etenkin korkeasti koulutettuja huippuosaajia asiantuntijatehtäviin. Myös käytännön ammattien koulutustarve säilyy vähintäänkin nykytasolla, sillä työpaikkoja avautuu runsaasti suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle.


Opetushallitus on ennakoinut ensi vuosituhannen alun työvoiman tarvetta sekä koulutuksen mitoitusta opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston tuella.

Selvityksen mukaan vuosina 1995-2010 tarvitaan yli miljoona uutta työntekijää. Näistä noin 820 000 korvaa työmarkkinoilta lähteviä ja 230 000 tarvitaan uusiin työpaikkoihin.

Käytännön ammateista lähdetään eläkepäiville

Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle avaa työmahdollisuuksia etenkin ammatillisen peruskoulutuksen hankkineille nuorille.

Etenkin kone- ja metallitekniikan, rakennus- ja talotekniikan sekä auto- ja kuljetustekniikan aloilla avautuu ennusteen mukaan runsaasti työpaikkoja. Myös palvelualojen uskotaan vetävän nuorta ammattikoulutuksen saanutta väkeä.

Koulutustarve käytännön ammatteihin on suurta, vaikka kaikkien poislähtevien tilalle ei oteta ketään ja osa työvoimasta korvautuu ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneilla.

Huipputeknologia vetää yhä uutta väkeä

Viime vuosina nopeasti kasvilla huipputeknologian aloilla tilanne on toinen kuin käytännön ammateissa. Näissä työpaikoissa on runsaasti nuorta hyvin koulutettua väkeä, joiden uskotaan pysyvän työelämässä vielä vuosikymmeniä.

Tästä huolimatta asiantuntijat ennakoivat koulutustarpeen ja koulutusvaatimusten kasvan edelleen aloilla, joissa vaaditaan korkeaa tieteellistä, teknistä ja markkinoinnin osaamista.

Kolmelta neljäsosalta näiden alojen uusista työntekijöiltä edellytetään ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa.

Maatalous työllistää entistä vähemmän

Selkeää työpaikkojen vähenemistä ennustetaan maatalousalalle. Luonnonvara-alalla ammatillisen peruskoulutuksen tarve arvioidaan parikymmentä prosenttia nykyistä pienemmäksi.

Sekä maataloudessa että metsätaloudessa työskentelevä väki alkaa kuitenkin olla melko iäkästä, joten koulutusta tarvitaan korvaamaan työelämästä poistuvia.

Kaupan ja hallinnon sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan aloituspaikkojen ennustetaan säilyvän nykyisellään.

Kaupan ja hallinnon alojen ammatillista peruskoulutusta voitaisiin kuitenkin lisätä sen vuoksi, että myyntityössä kaivattaisiin nykyistä enemmän koulutettua väkeä. Toisaalta toimistyön ennustetaan edelleen vähenevän.

Siivousalalla on tarvetta koulutuksen lisäämiseen, sillä alalla on jo pitkään ollut pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Vain vajaalla puolella alan väestä on alan peruskoulutus.

Sosiaali- ja terveysalan kehitys riippuu kunnista

Sosiaali- ja terveysalan koulutustarvetta on vaikeampi ennustaa, sillä työllisten määrä riippuu siitä, miten kunnat panostavat näiden alojen palveluihin.

Koulutustarpeen ennakoidaan olevan lähivuosina nykyistä pienempi, vaikka hoitopalvelujen kysyntää lisääntyykin tulevalla vuosikymmenellä. Koulutuspaikkoja lisättiin viime vuosikymmenellä huomattavasti, eikä väen uskota kovin paljoa alalta vähenevän vielä vuosituhannen alussa.

Kulttuurialalla käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksen aloituspaikkoja voitaisiin ennusteen mukaan nyt jo vähentää nykyisestä. Alan koulutusta on lisätty opiskelijoiden suuren kiinnostuksen vuoksi tuntuvasti viime vuosikymmeninä.

Nyt alalla on melko paljon työttömiä ja työssä olevat ovat niin nuoria etteivät he jätä työtään vielä vähään aikaan.

Kansainvälinen kauppa ja EU tuovat uusia tehtäviä

Asiantuntijatyön lisääntyminen ensi vuosituhannella nostaa koulutusvaatimuksia sekä aloituspaikkojen tarvetta useilla aloilla. Eniten koulutustarvetta lisää tietotekniikan alan yhä kasvava kysyntä.

Kone- ja metallialan sekä auto- ja kuljetusalan ammattikorkeakoulupaikkoja on tarpeen lisätä. Myös yliopistojen teknis-tieteelliseen koulutukseen pitäisi ottaa yhä enemmän opiskelijoita.

Myös talouden, markkinoinnin, rahoituksen ja tutkimuksen asiantuntijatehtävät lisääntyvät ennusteen mukaan nykyisestä. Tämä lisää yhteiskuntatieteellisen, oikeustieteellisen ja kauppatieteellisen koulutuksen tarvetta. Näiden alojen koulutuksen mitoitukseen vaikuttavat myös kansainvälisen kaupan ja EU:n tuomat uudet ja lisääntyvät tehtävät.

Myös sosiaali- ja terveysalan yliopistokoulutusta on tarpeen lisätä jonkin verran hammaslääkärikoulutusta lukuun ottamatta.

Viestintäala paisuu yhä

Viestintäala on viime vuosina työllistänyt hyvin ja alalle syntyy kaiken aikaa myös aivan uusia työtehtäviä. Digitaalitekniikka moninkertaistaa radio- ja televisiokanavien määrän ja audiovisuaalisen median sekä multimedian työpaikat lisääntyvät nopeasti.

Alan paisuminen merkitsee sitä, että myös alan ammatillista peruskoulutusta ja ammattikorkeakoulutusta pitäisi lähivuosina jonkin verran lisätä.

Kulttuurialalla myös yliopistojen sekä musiikkialan koulutusta olisi lisättävä.

Opetusalalla ja humanistisella alalla korostuu ammattikorkeakoulutus nykyistä enemmän. Uusia työpaikkoja avautuu vapaa-ajan toimintaan ja liikunta-alalle.

STT-IA
18.6.1999


TALOUS -SIVULLE