Osuuskunnat vastustavat äänioikeuden porrastamista

Osuuskunnan perustamista aiotaan helpottaa

Uudistus ehtinee eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden alussa. Lausuntokierros toimitetaan syyskuun loppuun mennessä.

Uudistuksen toivotaan poikivan uusia yrityksiä erityisesti työvoimavaltaisille palvelualoille. Esityksen mukaan osuuskunnan voisi perustaa jopa yksin, kun nykyisen lain mukaan perustajina on oltava vähintään viisi luonnollista henkilöä tai kolme yhteisöä.

Osuuskunnan säännöksiä aiotaan yksinkertaistaa ja lähentää osakeyhtiölain kanssa.

Rahoitus samanlaiseksi osakeyhtiöiden kanssa

Osuuskunnan oman pääoman hankintaa edistetään siten, että osuuskunnat voivat käyttää mahdollisimman pitkälti vastaavia rahoituskeinoja kuin osakeyhtiöt.

Ehdotuksen mukaan osuusmaksuja, lisäosuusmaksuja ja sijoitusosuusmaksuja koskevia pakottavia rajoituksia vähennettäisiin. Osuuskunta voisi hankkia rahoitusta myös sellaisilla pääomalainoilla ja sijoitusosuusmaksuilla, joiden sääntely vastaa osakeyhtiöiden pääomalainoja ja äänettömiä etuosakkeita.

Uudistukset helpottaisivat julkista kaupankäyntiä lisä- ja sijoitusosuusmaksuilla arvopaperipörssissä. Nykyisin osuuskuntia rahoitetaan jäsenten suorittamilla osuusmaksuilla ja lisäosuusmaksuilla.

Sijoitusosuusmaksujen hankkiminen myös ulkopuolisilta sijoittajilta tuli mahdolliseksi kymmenen vuotta sitten.

Osuuskunnalle ei kuitenkaan edelleenkään asetettaisi vaatimusta vähimmäispääomasta, joka osakeyhtiössä on 50 000 markkaa. Jäsenet eivät myöskään ole henkilökohtaisesti vastuussa osuuskunnan velvoitteista.

Tämä voi rohkaista yritystoimintaan esimerkiksi palvelualojen työntekijöitä, jotka eivät halua maksaa kymmeniä tuhansia osakeyhtiön perustamisesta ja henkilökohtaista vastuuta yrityksen tappioista, lakiesitystä suunnitellut lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen toteaa.

Tarkoitus säilyttää osuuskuntatoiminnan erityispiirteet

Osuuskuntalain uudistaminen alkoi tosimielessä noin puolitoista vuotta sitten. Oikeusministeriössä suunniteltiin suurten osuuskuntien rahoitusmahdollisuuksien nykyaikaistamista yhdessä keskeisten osuustoiminnallisten yritysten ja Osuuspankkikeskuksen kanssa.

- Tällöin nousi esiin tarve parantaa osuuskunnan käyttökelpoisuutta pienyritysten yritysmuotona. Tarkoitus on edistää osuuskuntien toimintaedellytyksiä siten, että ne olisivat nykyaikaisten yritystoiminnan vaatimusten mukaisia.

- Uudistuksella helpotetaan osuuskunnan perustamista ja hallintoa sekä jäsen- ja sijoittajarahoituksen hankintaa, Jauhiainen tiivistää.

Tarkoitus on säilyttää osuuskuntatoiminnan erityispiirteet ja sikäli kun niitä ei ole, yhdenmukaistaa säädöksiä osakeyhtiölain suuntaan. Muutos toteutetaan siten, että se ei haittaa nykyisiä osuuskuntia.

Osuuskunnat vastustavat äänivallan porrastamista

Työryhmän osuuskuntia edustavat asiantuntijajäsenet olivat eri mieltä lakiuudistuksen kohdasta, jossa esitettiin, että osuuskunnan jäsenten äänimäärä voitaisiin näin halutessa porrastaa esimerkiksi sijoitetun pääoman mukaan samaan tapaan kuin osakeyhtiöissä.

Lain suunnittelija tähtää tällä yrityksen tehon ja joustavuuden parantamiseen. Osuuskuntaan muita enemmän sijoittaneet voisivat turvata omaisuuttaan saamalla kokouksissa suuremman äänimäärän kuin vähemmän sijoittaneet.

Osuuskuntien edustajat pitävät tätä osuuskuntien demokraattisen päätöksenteon perinteen vastaisena. Heidän mielestään osakeyhtiö on yritysmuotona sopiva niille yrittäjille, jotka haluavat sitoa äänimääränsä sijoitettuun pääomaan.

Uusosuuskunnat kuin tavallisia yrityksiä

Toimivia osuuskuntia on nykyään noin 1 600. Jäseniä niissä on yli 2,5 miljoonaa. Perinteiset osuuskunnat toimivat lähinnä maa- ja metsätalouden sekä kaupan ja pankkitoiminnan alalla. Ne ovat suuria myös käytettiinpä mittapuuna jäsenmäärää, liiketoiminnan laajuutta tai henkilöstöä, jota on yli 40 000.

Pienemmät perinteiset osuuskunnat ovat lähinnä pienyritysten muodostamia tuottajaosuuskuntia sekä kulutusosuuskuntia, jotka tuottavat yhteiskunnan peruspalveluita. Näitä ovat puhelin-, sähkö- ja vesiosuuskunnat.

Tällä vuosikymmenellä on perustettu noin 800 uutta, enimmäkseen pientä niin sanottua uusosuuskuntaa. Niistä lähes puolet on työ- ja palveluosuuskuntia. Suurimmassa osassa jäsenet työskentelevät itse, joten ne muistuttavat toiminnaltaan muita pienyrityksiä.

STT-MH
18.6.1999