Sisältö
Pääsivu
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Linkit
Arkisto
EUnet

Pääkirjoitus

Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi


18.6.1999

Uhka itselleen?

Arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema eduskuntatalo vihittiin käyttöön vuonna 1931. Eduskunnan takana sijaitseva kaareva lisärakennus valmistui vuonna 1978. Sen lisäksi eduskunnalla on ollut käytössään lisätiloja entisestä Kaupunkiliiton talosta, jonka peruskorjaus valmistui vuonna 1991.

Vuonna 1995 eduskunta päätti palkata kansanedustajille avustajat ja osoittaa heille työtilat. Saman vuoden alusta Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Ja siitä lähtien eduskunnassa on elänyt lisärakennuspuolue, jonka mielestä tarvitaan uusi, ehtoisa rakennus, jotta avustajat ja EU-jäsenyyden myötä kasvanut virkamieskunta mahtuisivat taloon.

Eduskunta selvitytti itse muutama vuosi sitten nykyisen eduskunnan lähellä sijaitsevien tilojen saneeraamisen käyttöönsä. Tämä selvitys osoitti, että saneeraus maksaisi saman verran kuin uuden rakentaminen. Lisäkustannuksia saman selvityksen mukaan aiheutuisi tilojen ostamisesta.

Tuolloin tutkittiin muun muassa Sociksen, Outokummun talon ja eduskunnan vieressä sijaitsevan Sibelius-akatemian talon saneeraamista. Kaikkien nykyiset tilat osoittautuivat epäkäytännöllisiksi.

Niinpä eduskunta varasikin pari vuotta sitten budjettiin lisärakennuksen suunnittelumäärärahan, jonka turvin järjestettiin keskiviikkona ratkennut arkkitehtikilpailu. Pikkuparlamentin tontille Kiasmaa vastapäätä suunniteltu rakennus maksaisi kalusteineen arviolta ainakin 250 miljoonaa markkaa. Ja tutkittu tosiasia on, että arviot ylitetään aina - ja rutkasti.

Mutta missä on määrätty, että kansanedustajien avustajien on työskenneltävä nimenomaan eduskunnassa?

Kansanedustajalla luulisi olevan enemmän käyttöä avustajalle, joka tuntee tämän kotivaalipiirin, työskentelee siellä ja pitää yhteyksiä sinne. Olletikin kun avustajien palkkaukseen liittyvissä ehdoissa on enemmän kirjauksia siitä, mitä avustaja ei saa eduskunnan tiloissa tehdä kuin mihin lupa myönnetään.

Eduskunnan tiloissa toimivat tällä hetkellä mm. valtiontilintarkastajain kanslia sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Missä on määrätty, että niiden toimitilojen pitää sijaita juuri eduskunnassa?

Ja ovatpa eduskuntaan linnoittautuneet myös maan johtavat tiedotusvälineet omine toimituksineen. Tiemmä parkkitiloja ja saunomislupia myöten. Missä on määrätty, että mm. lasipalatseja rakentavan median toimitusten on sijaittava eduskunnassa?

Erityisesti hallituspuolueiden eduskuntaryhmistä on kuluneella vuosikymmenellä toistuvasti perätty tarkan markan politiikkaa. Säästöjä ja leikkauksia on tehty – onnistuneesti – niin, että heikkohermoisimpia on hirvittänyt. Missä on tarkan markan linja, kun kyse on eduskunnasta itsestään?

Vuoden 1997 huhtikuussa Turun Sanomissa julkaistiin aihetta käsittelevä kolumni, jonka kirjoittaja totesi:
- Suomen parlamentin asemaa ei sittenkään taida eniten uhata EU vaan Suomen eduskunta itse.

Kolumnisti on tiemmä samaa mieltä edelleen.

ILPO KIURU

Sivun alkuun