 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomelle Euroopan nykyaikaisin perustuslaki
Suomessa ryhdytään ensi vuoden maaliskuun alusta noudattamaan uutta perustuslakia. Tasavallan presidentti vahvisti viime viikon perjantaina tämän Suomen historiassa ainutlaatuisen perustuslain kokonaisuudistuksen.Samalla presidentti vahvisti siirtymävaiheen määräyksiä sisältävän lain perustuslain voimaantulojärjestelyistä. Tämä laki tulee voimaan jo elokuun alusta. Presidentti Martti Ahtisaari ei ole halunnut kommentoida perustuslakiuudistuksen yksityiskohtia. Lakia vahvistaessaankaan hän ei lausunut mitään. Jotkut kuitenkin olivat kuulevinaan, että nuijan kopautus oli tavallista napakampi. Sisällöltään uusi perustuslaki hyväksyttiin edellisessä eduskunnassa. Laki jätettiin lepäämään ja hyväksyttiin lopullisesti kaksi viikkoa sitten. Uusi perustuslaki korvaa nykyiset neljä perustuslakia eli vuoden 1919 hallitusmuodon, vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen sekä vuodelta 1922 peräisin olevat lain valtakunnanoikeudesta ja ns. ministerivastuulain. Eduskunnan käsittelyssä uusi perustuslaki muutti nimeään hallitusmuodosta Suomen perustuslaiksi. Valtiosääntöä yritettiin uudistaa kokonaisuudessaan jo 30 vuotta sitten. Tuolloin aika ei ollut vielä poliittisesti kypsä uudistukselle. Nyt oikeusministeriö mainostaa uutta perustuslakia Euroopan nykyaikaisimmaksi perustuslaiksi. Uusi perustuslaki on muodoltaan loogisesti etenevä ja kooltaan suhteellisen suppea. Laki on jaettu 13 lukuun. Pykäliä on 131. Sinänsä uusi laki ei mullista Suomen valtiosäännön nykyisiä perusteita. Sen sijaan uudistus rakentuu olennaisesti valtiosääntöperinteen jatkuvuuden varaan.
Eduskunnan asema korostuuUusi perustuslaki vahvistaa eduskunnan aseman ylimpänä valtioelimenä. Muutoinkin laki lisää Suomen poliittisen järjestelmän parlamentaarisia piirteitä. Tasavallan presidentin asema merkittävänä valtioelimenä ja valtion päänä säilyy.Lain valmistelussa ja säätämisessä presidentin asemasta kuitenkin keskusteltiin eniten. Yksi merkittävä muutos liittyy hallituksen muodostamiseen. Vastedes pääministerin valinta ja hallitusneuvottelujen vetovastuu siirtyvät entistä enemmän presidentiltä eduskunnalle. Uuden lain mukaan eduskunta valitsee pääministerin, jonka taas tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti. Myös ulkopolitiikan johtaminen on muotoiltu uudessa laissa uudella tavalla. Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tällä siis vaaditaan presidentin ja valtioneuvoston kiinteää yhteistyötä kaikessa Suomen ulkopolitiikan johtamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Käytännössä tähän asiaan ei todellisuudessa tule muutosta. Valtiosääntöuudistus vain vahvistaa viime vuosina omaksuttuja parlamentaarisia käytäntöjä. Presidentti on myös vastedes Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö.
Moderneinta EuroopassaOikeusministeriön näkemyksen mukaan uutta perustuslakia voidaan pitää Euroopan moderneimpana. Myös Sveitsissä on vastikään päätetty uudesta perustuslaista, mutta päätöstä sen voimaantulosta ei ole vielä tehty.Monessa Euroopan maassa perustuslakiasiakirja on peräisin viime vuosisadalta. Norjassa noudatetaan vuoden 1814, Belgiassa vuoden 1831 ja Luxemburgissa vuoden 1868 perustuslakia. Britanniassa ei ole varsinaista kirjoitettua perustuslakia lainkaan, ellei sitten vuodelta 1215 peräisin olevaa Magna Chartaa haluta sellaiseksi luokitella. Valtaosa Länsi-Euroopan perustuslaeista on säädetty tällä vuosisadalla. useimpien synty liittyy valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen murrosvaiheeseen. Heti toisen maailmansodan jälkeen säädettiin esimerkiksi Italian ja Saksan liittotasavallan perustuslait. Autoritaarisesta järjestelmästä vapautuneet Kreikka, Portugali ja Espanja saivat uudet perustuslait 1970-luvulla. Keski- ja Itä-Euroopassa useimmissa entisissä sosialistimaissa valtiollisten murrosten jälkeen perustuslait on uudistettu vastikään kokonaisuudessaan.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE