Saksalaistutkija: Suomen hyvinvointiyhteiskunta yhä toimiva



Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on yhä menestys kansainvälisessä vertailussa, arvioi saksalainen työmarkkinatutkija Birgit Pfau-Effinger. Hän on juuri julkaissut tutkimuksen, joka kartoittaa Suomen ja Saksan työmarkkinoita sekä sosiaalista hyvinvointia.


- Suomessa on onnistuttu välttämään sosiaalisia ongelmia verrattain hyvin. Skandinaavinen hyvinvointivaltio on edelleen menestys - Suomikin on pystynyt vähentämään merkittävästi työttömyyttä, Bremenin yliopiston sosiologian apulaisprofessori Pfau-Effinger korostaa.

Saksalaistutkija suhtautuukin skeptisesti linjauksiin, jotka kyseenalaistavat ns. skandinaavisen mallin.

Hän asettaa kyseenalaiseksi muutoksen, jossa sosiaalityön ammattilaisia korvataan vapaaehtoisilla amatööriauttajilla. Vapaaehtoiset saavat "palkaksi" työttömyyskorvauksen.

- En vastusta periaatteessa sosiaalista vapaaehtoistyötä. Sillä ei kuitenkaan saisi korvata perinteistä, ammattilaisten tekemää sosiaalityötä, tutkija tähdentää.

Pfau-Effinger puhui eurooppalaisessa sosiaalityön seminaarissa, joka alkoi maanantaina Helsingissä. Kuusipäiväisen seminaarin jälkipuolisko järjestetään Pietarissa.

Sosiaalityön suomalaiset asiantuntijat olivat Pfau-Effingerin kanssa samoilla linjoilla. Heidän mukaansa sosiaalityön ammattilaisia peräänkuulutetaan viimeistään silloin, kun ihminen joutuu omakohtaisesti turvautumaan sosiaaliturvaan.

Ei enää oikeistoa ja vasemmistoa

Pfau-Effinger niin ikään korostaa, että perinteinen oikeisto-vasemmisto-jako on hämärtynyt Euroopassa vahvasti. Tämä näkyy mm. asenteissa sosiaaliturvaan.

- Entistä Itä-Saksaa on pidetty vasemmistolaisena, mutta sen väestö on itse asiassa hyvinkin konservatiivista. Itäisen Saksan väestö on esimerkiksi enemmän rasistista kuin entisen Länsi-Saksan asukkaat.

Arvojen ja asenteiden uusiutuminen on meneillään myös muualla. Nykyasetelmassa sosiaalityöntekijöille lankeaa yhä enemmän yhteiskuntarauhan turvaajien osa.

- Venäjällä on herätty vasta viime aikoina siihen, että sosiaalityöntekijät ovat merkittävässä roolissa. Tehtävämme on ennen muuta auttaa ihmisiä selviämään itse omista ongelmistaan.

- He eivät saisi enää odottaa, että systeemi hoitaa heidän ongelmansa, painottaa venäläisen sosiaalityöntekijöiden järjestön puheenjohtaja, filosofian tohtori Andrej Panov.

Talouskasvusta ei työpaikkoja?

Mikäli sosiaalialan ammattilaisten visiot osuvat oikeaan, sosiaalityölle riittää lujasti työsarkaa myös läntisessä Euroopassa.

- Globalisoituminen ja nopea teknologinen muutos on merkinnyt myös sitä, että talouskasvu eivät enää välttämättä luo uusia työpaikkoja. Niiden myötä voi päinvastoin jopa kadota työpaikkoja, muistuttaa sosiaalityöntekijäin liiton puheenjohtaja Eila Malmström.

- Yhä suurempi osa Euroopan kansalaisista on todennäköisesti lähitulevaisuudessa vailla työtä. Näin voi käydä hyvästä eurooppalaisesta yhteiskuntamallista huolimatta, Malmström varoittaa.

Euroopan sosiaalialan ammattiväestä uskookin, että epävirallisen harmaan talouden merkitys saattaa kasvaa työttömien elämässä. Näin arvioidaan jo käyneen mm. Venäjällä.

- Sosiaalityöntekijöiden tulee luoda kontaktit tähän epäviralliseen, osin laittomaan talouteen, usuttaa brittiläinen sosiaalityön professori Bill Jordan.

Hänen mukaansa sosiaalityötä joudutaan nyt tekemään markkinavoimien varjossa.
- Markkinavoimat ovat nyt todella vahvoja, hyvinvointivaltio ei sen sijaan niinkään vahva, Jordan vertaa.

Sosiaalityöntekijäin kansainvälisen järjestön IFSW:n seminaariin osallistuu Helsingissä ja Pietarissa yli 600 alan työntekijää 43 maasta.

STT-IA
18.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE