 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Luontojärjestöt: Kasvava puuntuonti uhkaa Venäjän luonnonmetsiä yhä idempänä
Suomalaisten metsäyhtiöiden ympäristöpolitiikka Venäjällä saa ympäristöjärjestöiltä varovaista kiitosta, mutta järjestöjä huolestuttaa edelleen kasvavan puunhankinnan vaikutukset Venäjän luonnonmetsiin.Suomalaisyhtiöiden puunhankinta on luontojärjestöjen selvityksen mukaan levinnyt yhä idemmäksi Venäjällä. Euroopan laajimmat luonnonmetsäalueet sijaitsevat Arkangelin ja Komin alueilla, ja muun muassa näiden alueiden metsien arvioidaan olevat uhattuna suomalaisyritysten puunhankinnan vuoksi. Luonto-Liitto ja boreaalisen havumetsävyöhykkeen suojeluun keskittynyt kansainvälinen Taiga Rescue Network vaativat, että suomalaisyhtiöt pidättyvät hakkuista luontoarvoiltaan arvokkaissa kohteissa myös Venäjän Karjalan ja Murmanskin alueen ulkopuolella. Luontojärjestöt julkaisivat maanantaina raportin Suomen metsäteollisuuden toiminnasta Venäjällä. Sen mukaan suomalaisyhtiöt hankkivat puuta Venäjältä kaikkiaan noin kolmeltakymmeneltä hallinnolliselta alueelta. Etäisimmät tuontikohteet sijaitsevat hantien ja mansien autonomisessa piirikunnassa Länsi-Siperiassa sekä Tjumenin alueella.
Luoteis-Venäjän suurin puuntuojaSuomi toi viime vuonna Venäjältä 10 miljoonaa kuutiometriä puuta, kun Venäjältä vietiin raakapuuta kaikkiaan noin 100 miljoonaa kuutiometriä. Suomi on tärkein toimija Luoteis-Venäjän raakapuukaupassa, kertoi Luonto-Liiton Venäjä-kampanjan vastaava Otso Ovaskainen. Vuonna 1997 Venäjän raakapuun viennistä reilut 40 prosenttia suuntautui Suomeen. Ovaskaisen mukaan luontojärjestöjen arvostelu kohdistuu nimenomaan raakapuun tuontiin, mutta sitä ei haluta kuitenkaan kokonaan kieltää. Luontojärjestöt toivovat, että Venäjältä tuotaisiin puuta jalostetummassa muodossa. Puuntuontia arvostellaan myös siitä syystä, että tuonnista paikallistasolle jäävä taloudellinen hyöty on edelleen hyvin alhainen.
Tiedot 22:sta yrityksestäOvaskainen ja kaksi muuta raportin kirjoittajaa keräsivät kirjaan tietoja 22:n suomalaisen metsäyhtiön toiminnasta Venäjällä. Puuta tuovien yritysten määrä on kaikkiaan yli sata. Kirjoittajien mukaan merkittävistä tuojista vain Metsäliitto ei halunnut kertoa puunhankinnastaan Venäjällä. Metsäliitto ei ole liittynyt muiden suurten puuntuojien, kuten StoraEnson ja UPM-Kymmenen tavoin hakkuumoratorioon Venäjän Karjalassa ja Murmanskin alueella. Ovaskaisen mukaan Metsäliittoa lukuunottamatta suomalaisyhtiöt harjoittavat parasta ympäristöpolitiikkaa Venäjällä. Venäläisen luontojärjestön edustaja Mikhail Karpashevski kummasteli tiedotustilaisuudessa maantaina, miksi suomalaisyritykset eivät ole yhtä kiinnostuneita kotimaansa vanhojen metsien suojelusta.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE