Prodin lausunto herätti hämmennystä Brysselissä

Tätä mieltä on ainakin EU-komission lähtevä puheenjohtaja Jacques Santer seuraajansa Romano Prodin lausunnosta, jonka mukaan Italian saattaa joutua jättämän talous- ja rahaliitto EMU:n, mikäli maan hintakehitystä ei saada kuriin.

Santerin tiedottaja Martine Reichterts välitti Santerin kannan julkisuuteen lehdistötilaisuudessa Brysselissä tiistaina.

Euron kurssi putosi maanantaina Prodin lausunnon jälkeen yli puoli senttiä suhteessa dollariin, vaikka Italian entinen pääministeri sanoikin jälkeenpäin tulleensa väärin tulkituksi.

Prodi sanoi, että Italian kilpailukyky murenee, mikäli maan inflaatio on tulevaisuudessakin korkeampi kuin muissa euromaissa. Jo tämä heikko aavistus europrojektin epäonnistumisesta aiheutti markkinoilla voimakkaita reaktioita.

EU-komissari Yves-Thibault de Silguyn tiedottaja Patrick Child ei tiistaina halunnut keskustella valuuttaunionin epäonnistumisen mahdollisuudesta, sillä EU:n perussopimuksessa ei ole mainintaa siitä, mitä tapahtuisi mikäli jokin euromaa jättäisi EMU:n.

- Juridisesti eurosta tulee vuodenvaihteesta alkaen yhdentoista EMU-maan yhteinen valuutta, myös vaikka kansalliset setelit ja kolikot pidetään käytössä ylimenokauden ajan, Child totesi.

Italia kysymysmerkkinä

Italian hallituksen onnistui kuitenkin saada EU-komissio ja muut jäsenmaat puolelleen, kun silloinen pääministeri Prodi oli vakuuttanut taloudellisten uudistusten olevan Italiassa vakaalla pohjalla.

Viimeisin Eurostatin tilasto kuitenkin kertoo, ettei Italia kärsi EU:n korkeimmasta inflaatiosta. Huhtikuussa kuluttajahinnat nousivat 1,3 prosenttia eli yhtä paljon kuin kahdessa muussa euromaassa, Luxemburgissa ja Suomessa. Eurovyöhykkeen keskimääräinen inflaatio oli 1,1 prosenttia.

Luvut ovat Italian kannalta kuitenkin huonommat, mikäli tarkasteluväliksi otetaan vuosi viime vuoden huhtikuusta tämän vuoden huhtikuuhun: tuolloin Italian inflaatio nousi vuositasolla keskimäärin 1,7 prosenttia, kun taas eurotaso oli keskimäärin 1,0 prosenttia.

Inflaatioluvut eurovyöhykkeellä lasketaan ottaen huomioon eri maiden talouksien koko. Kahden suurimman talouden, Saksan ja Ranskan, matala inflaatio vetää alaspäin euromaiden keskimääräistä inflaatiota. Saksan inflaatio oli viime vuonna keskimäärin 0,5 prosenttia ja Ranskan 0,6 prosenttia.

Saksa, Ranska ja Italia muodostavat noin kolme neljäsosaa euromaiden bruttokansantuotteesta. Juuri tästä syystä nämä kolme taloutta ovat tärkeimmät, kun Euroopan keskuspankki tekee päätöksiään rahapolitiikastaan.

STT-IA
22.6.1999