Palkkauksen eriarvoisuus rassaa teollisuuden toimihenkilönaisia



Suuri osa naispuolisista teollisuustoimihenkilöistä on kokenut tai nähnyt, että miehiä ja naisia ei kohdella työpaikalla samalla lailla. Eniten ongelmia nähdään palkkauksessa, käy ilmi Suomen teollisuustoimihenkilöiden liiton STL:n torstaina julkistamasta tasa-arvotutkimuksesta.


Yli puolet kyselytutkimukseen vastanneista naisista näki palkkauksellista eriarvoisuutta. Vajaa puolet naisista arvioi, että eriarvoisuutta on myös uralla etenemisessä. Kolmanneksi eniten eroja löydettiin naisten ja miesten vaikutusmahdollisuuksista.

STL:n puheenjohtaja Helena Rissanen vaatikin, että seuraavaan tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun otetaan mukaan naispalkkaratkaisu ja työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien tekeminen entistä velvoittavammaksi.

Palkkaerot suurimmillaan parempipalkkaisilla

Naiset näkivät eriarvoisuutta sukupuolten välillä yleisemmin kuin miehet kaikkien kysyttyjen seikkojen kohdalla. Esimerkiksi palkkauksellisten erojen osalta miesten osuus jäi vajaaseen 15 prosenttiin.

Naisten ansiot jäävät miehiä alhaisemmiksi kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla koulutustasoilla. Kärjistetyimmillään tilanne näkyy siinä, että ammattikurssin käyneet miehet saavat isompaa palkkaa kuin naiset millään koulutustasolla, tutkimuksessa todetaan.

Naisten keskiansiot ovat 87 prosenttia miesten keskiansioista. Palkkatason noustessa myös erot sukupuolten välillä nousevat: parhaimmin palkatun kymmenen prosentin osalta naisten ansiot ovat 80 prosenttia miesten ansioista.

Selvitys on osa viime lokakuista palkka- ja työmarkkinatutkimusta. Kyselyn saaneista 5 000 teollisuustoimihenkilöstöä noin 60 prosenttia myös vastasi.

Tasa-arvosuunnitelmat vain paperia?

Tasa-arvosuunnitelmia on kyselyn perusteella tehty harvakseltaan. STL:n jäsenistä kuusi prosenttia työskentelee toimipaikoilla, joissa tasa-arvosuunnitelma on tehty tai tekeillä. Kolme prosenttia on toimipaikoilta, joissa harkitaan suunnitelman tekoa.

- Tämä osoittaa työnantajien suurta välinpitämättömyyttä tasa-arvoasioita kohtaan, Rissanen moitti.

Yli 60 prosenttia vastanneista ei osannut sanoa, onko toimipaikalla tasa-arvosuunnitelma vai ei.

- Jos teollisuustoimihenkilöt eivät tiedä suunnitelman olemassaolosta mitään, on se jäänyt niissä tapauksissa, mikäli se on kaikesta huolimatta tehty, kuolleeksi kirjaimeksi käytännössä, selvityksessä huomautetaan.

Tasa-arvosuunnitelma näyttää kuitenkin lisäävän tietoisuutta eriarvoisuudesta. Myös koulutetut ovat tiedostavampia kuin vähemmän koulutetut. STL:llä on 47 000 jäsentä teollisuuden kaupallisissa ja hallinnollisissa toimistotehtävissä. Jäsenistä 90 prosenttia on naisia.

Liitolla on meneillään palkkaukselliseen tasa-arvoon tähtäävä Pata-hanke. Kaksivuotisen hankkeen aikana mm. koulutetaan jäseniä ja luottamusmiehiä työn arviointiin.

Liitto on mukana STTK:laisten teollisuuden toimihenkilöiden yhdistymishankkeessa. Yli puolet vuonna 2001 aloittavan Toimihenkilöunionin jäsenistä tulee miesvaltaisesta Teknisten liitosta.

STT-IA
18.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE