Nuoret omaksuvat, vanhempi väestö vieroksuu

Uusmediayritykset kilpailevat sisältötuotannolla

Samalla kun median käyttömahdollisuudet laajenevat, painotetaan entistä enemmän sisältöä. Uusmediamarkkinoillakin voidaan odottaa pudotuspeliä, jossa parhaiten pärjäävät ne, jotka kykenevät hyödyntämään osaamisensa asiakkaiden toiveita vastaavaksi.

Uusmedia houkuttelee eniten yrityksiä ja organisaatioita, joissa uskotaan alan sovellusten parantavan kilpailukykyä mm. mainonnan ja markkinoinnin osalta.

Uusi käsite

Uusmedia-käsitteen rinnalla on käytetty myös käsitettä digitaalinen media. Digitaalisuus tekee kovaa vauhtia tuloaan sähköiseen viestintään, ja lähivuosien aikana radio- ja TV-lähetykset siirtyvät digitaalisiin lähetysjärjestelmiin.

Uusmedia on käsitteenä hyvinkin nuori, alan toiminnan katsotaan varsinaisesti alkaneen vuonna 1996, jolloin tapahtui ensimmäinen digitaalisen viestinnän murros. Vuonna 1995 alalla toimineiden yritysten liikevaihto oli n. 65 miljoonaa markkaa, mutta kaksi vuotta myöhemmin jo 500 miljoonaa.

Uusmedian asiakkaista suurin osa on teollisuusyrityksiä. Valtaosa alan tuotannosta on yritys- ja organisaatioviestintää. Alan työntekijät ovat nuoria, keski-iältään noin kolmekymppisiä, ja uusia firmoja alalle perustetaan jatkuvasti tai entisiä yhdistetään.

Käyttäjämäärät kasvussa, eri ryhmillä eri odotukset

Tyypillisesti uusmediatuotannon nopeimpia omaksujia ovat olleet nuoret alle 35-vuotiaat kansalaiset, etenkin miehet ovat löytäneet Internetin käyttömahdollisuudet.

Vaikka internet on tullut koteihin ja työpaikoille vasta muutamia vuosia sitten, ovat sen käyttäjät jo profiloituneet erilaisiin intressiryhmiin. Suomen Trenditieto Oy ja Yleisradio Oy:n tekemässä UUSMEDIA98-tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten jakautumista uusmediasovellusten käytön suhteen.

Ensimmäisinä uusmedian omaksujina pidetään alle 35-vuotiaita miehiä, joista vajaa puolet on opiskelijoita. He ovat tyytyväisimpiä Internetiin ja kiinnostuneimpia viihde-elektroniikan uusista keksinnöistä.

Toinen merkittävä uusmedian käyttäjäryhmä ovat alle 25-vuotiaat kaupunkilaisopiskelijat, jotka ovat profiloituneet ensisijaisesti viihde- ja pelisovellusten käyttäjiksi. Edelleen suurkaupunkien 25-34 -vuotiaat työssäkäyvät ovat monipuolisia mediakuluttajia, jotka odottavat laajaa valikoimaa uusmedian palveluita.

Vanhemmissa väestöryhmissä odotukset esimerkiksi internetin suhteen ovat erilaisia. Sen toivotaan ennen kaikkea helpottavan elämää ja näin ollen tärkeää on myös käytön helppous.

Perinteiseen mediaan tottuneet ryhmät, kuten pienten kaupunkien asukkaat, iäkkäämmät ihmiset ja yleisemmin naiset, ovat vain vähän tai eivät lainkaan kiinnostuneita uusmedian tarjoamista palveluista.

Ala keskittynyt suuriin kaupunkeihin, koulutus puutteellista

Alan työllisyysvaikutukset tulevat koskemaan eniten pääkaupunkiseutua, jossa toimii noin 70 prosenttia uusmediayrityksistä. Helsingin ohella myös Tampere ja Turku ovat merkittäviä uusmediayritysten kasvukeskittymiä.

Koulutus ei tällä hetkellä pysy mukana uusmedia-alan kehitysvauhdissa. Uusmediatoimiala työllistääkin tutkintoa suorittamattomia opiskelijoita myös pysyviin työsuhteisiin.

Uusmedia-alan ammattilaisia koulutetaan taiteen ja viestinnän oppilaitoksissa ja ammattikorkeakoulujen vastaavilla linjoilla. Tällä hetkellä alalle tulee työntekijöitä myös perinteisen graafisen alan koulutuksen ulkopuolelta. Työvoiman tarve uusmedia-alalla on vuoteen 2001 mennessä ainakin tuhat uutta työntekijää.

Koska ammattitaidolliset vaatimukset kasvavat koko ajan, uusmediayritykset ovat toivoneet valtiovallalta toimenpiteitä koulutusjärjestelmän kehittämiseksi vastaamaan alan kasvunäkymien tarpeisiin. Vaasan yliopisto on ollut yksi alan uranuurtajia, kun se aloitti muutamia vuosia sitten erillisen multimediatekniikan koulutusohjelman.

Uusmedian merkitys korostuu markkinoinnissa ja mainonnassa

Internet sopisi mainiosti yritysten viestintä- ja mainostarkoituksiin, mutta useissa media- ja mainostoimistoissa ollaan toisteiseksi oltu varovaisia Internetin hyödyntämisessä osana kokonaismarkkinointimixiä.

Internet maailma -lehden 2/99:n artikkelin mukaan Suomen kolme suurta nettimainosten välittäjää; Netbooking, Double Click Finland ja Netpool Finland Oy, uskovat nettimainonnan kasvun olevan tänä vuonna jopa 100 prosentin luokkaa.

Yritykset eivät kuitenkaan toistaiseksi ole pitäneet kiirettä kasvattaa Internet-markkinoinnin osuutta. Tietoverkkojen tekniset mahdollisuudet omaksutaan helpommin kuin tarve kehittää Internet-sivujen sisältöä.

Uusia painopistealueita verkkoviestinnässä ovat mm. pienemmät, rajatut verkot yleisten sijaan, kansainvälistyminen, tutkimustiedon merkitys ja interaktiivinen TV. Sähköinen kaupankäynti verkoissa on myös kasvussa, mutta se on erillinen osa-alue verrattuna mainontaan ja markkinointiin.

Tietyssä mielessä asiakkaille suunnattu verkkoja hyödyntävä markkinointi on sähköistä kaupankäyntiä riskittömämpää, koska jälkimmäisessä kuluttaja voi joutua antamaan verkkoon mm. luottokorttien tunnuslukutietoja.

Onkin syytä muistaa, että uusmedian tarjoamien verkkosovellusten lisääntyessä myös sähköiseen tiedonsiirtoon kohdistuva rikollinen toiminta kasvaa ja saa uusia muotoja.

MIKKO LAITINEN
18.6.1999