Enestam: Asekoulutus luvanvaraiseksi



Sisäministeri Jan-Erik Enestamin (RKP) mukaan asekoulutus tulisi tehdä luvanvaraiseksi. Enestam sisällyttäisi pykälän ampuma-aselain kakkosvaiheen uudistukseen.


- Lakiuudistus on valmisteilla, ja nyt olisi sopiva hetki samalla katsoa, olisiko tästä traagisesta (sunnuntain kolmoissurmasta) tapauksesta jotakin opittavaa, Enestam sanoo.

Nykyisen lain mukaan ampumaradalle voi mennä ampumaan sellaisen henkilön valvonnassa, jolla on aseenkantolupa. Nyt sisäministeriö harkitsee, pitäisikö valvojana toimivalla olla jonkinlainen lupa kouluttaa toista aseenkäyttäjäksi. Lakiehdotus annetaan eduskunnalle vuoden kuluttua.

Se, että ampumaradoille pääsee henkilöitä ilman aseenkantolupaa, on Enestamin mukaan kaksipiippuinen juttu.
- Nuorille ei voi myöntää aseenkantolupaa ilman koulutusta. Jostain on aloitettava, eikä voida olettaa, että lupa annetaan ilman harjoittelua.

Siksi olisi parempi säätää laki asekoulutuksesta ja saada auktorisoituja kouluttajia, Enestam sanoo.

Ympäristöministeri Pekka Haavisto (vihr) ehdottaa, että Suomessa kiellettäisiin kaikki käsiaseet Britannian mallin mukaan. Britanniassa kiellettiin käsiaseet sen jälkeen, kun mies ampui opettajan ja 16 lasta.

- Ilmapistoolit voitaisiin sallia tarkka-ammunnan harrastajille, sillä ne eivät ole mitään tappoaseita, Haavisto toteaa.

Surmaajalla aselupa?

Sisäministeriön poliisiosaston ylitarkastajan Pertti Normian mukaan aseenkantoluvan haltijan on tarkkaan valvottava henkilöä, jolle hän aseen luovuttaa. Valvonnan tulee olla konkreettista, eikä siihen riitä esimerkiksi videokamera.

Vielä maanantaina päivällä ei ollut tiedossa, oliko Albertinkadun surmaajalla aseenkantolupa. Jos ei olisi ollut, häntä olisi pitänyt valvoa vierestä. Helsinki Shooting Clubin toimitusjohtaja Patrik Forsström sanoo, ettei ampumakerholla ole oikeutta tarkistaa asiakkaidensa henkilöllisyyttä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei äkkiseltään vahvista Forsströmin väitettä. Hänen tulkintansa mukaan kyse on normaalista asiakassuhteesta, johon liittyy se, että asiakas voidaan tunnistaa.

- Lähtisin hakemaan vastausta lähinnä toiminnan luonteesta. Kun kyseessä ovat aseet, joilla ihmisiä voidaan tappaa, niin ihmettelen tilannetta, että joku antaa toisen mennä ampumaan ilman tunnistusta, Aarnio miettii.

Suomessa yli 38 000 rekisteröityä ammunnan harrastajaa

Suomen ampujainliiton toiminnanjohtaja Seppo Kangas haluaa vetää tiukan rajan rekisteröityjen ampumaseurojen ja liiketoimintaa harjoittavien ampumakerhojen välille. Suomessa on yhteensä yli 300 ampumaseuraa, joiden piirissä harjoittelee yli 38 000 alan harrastajaa.

Tarkkaavaisuutta ja keskittymistä vaativa laji onkin kasvattanut suosiotaan erityisesti nuorten parissa. Myös seuratoimintaa on kehitetty viime vuosina.

- Seuroilla on yleensä käytössä omat radat eri tyyppisiä aseita varten. Taloudellisella periaatteella toimivat ampumaradat ovat erikseen, emmekä ole mitenkään riippuvaisia niiden tiloista, Kangas kertoo.

Alan harrastajat harjoittelevat useimmiten omilla aseilla, joten suurimmalla osalla seurojen jäsenistä on aseenkantolupa.
- Poikkeuksia ovat tietenkin uudet jäsenet, jotka vasta tutustuvat lajiin. Jos harrastus kuitenkin miellyttää, niin silloin seura antaa lausunnon aseenkantolupaa varten, Kangas selvittää.

Suomen ampujainliiton tiedossa ei ole yhtään valvotussa harjoitus- tai kilpailutilanteessa tapahtunutta onnettomuutta.

- Ampumaseuroissa turvallisuus on varmistettu moneen kertaan. Ensiksi pitää olla jäsen ja sitoutua seuran toimintaan. Julkinen kontrolli on erittäin vahva ja se estää tällaiset tapaukset, Kangas toteaa.

STT-IA
22.2.1999


POLITIIKKA -SIVULLE