Biologisten aseiden kiellon valvontajärjestelmä pyrkii kattamaan tulevaisuudenkin bioaseet



Biotekniikan kehitys on luonut uuden haasteen YK:n siipien alla käytäville neuvotteluille, joissa pyritään vielä tämän vuoden aikana saamaan valmiiksi pöytäkirja biologiset aseet kieltävän sopimuksen valvontajärjestelmästä. Biologiset aseet kiellettiin jo vuonna 1972, mutta tuohon sopimukseen ei liitetty valvontakeinoja.


- Valvontapöytäkirja pyritään rakentamaan niin joustavaksi, että sitä voidaan soveltaa tulevaisuudessakin bioaseen kehittymisen myötä, kertoo ulkoasiainsihteeri Markku Virri Genevessä käytävistä neuvotteluista STT:lle.

Britannian lääkäriliitto varoitti tammikuun lopulla, että biotekniikan edistystä ja ihmisen geenien kartoittamista voitaisiin käyttää aseisiin 5-10 vuoden kuluttua. Tuolloin olisi mahdollista kehittää biologisia aseita, jotka surmaisivat vain tiettyyn väestöryhmään tai rotuun kuuluvia ihmisiä.

Britannian lääkäriliitto vaatiikin, että biologiset ja myrkkyaseet kieltävään sopimukseen saadaan liitetyksi tehokkaat valvontakeinot.

Virri toteaa, että vuoden 1972 sopimus on melko hampaaton.
- Mutta nyt niitä hampaita rakennetaan.

Biologisista aseista oli aikanaan helpompi päästä sopimukseen kuin kemiallisista aseista, sillä biologisen aseen sotilaallista merkitystä ei pidetty suurena. Biologisia aseita ei myöskään ollut valmistettu valtavia määriä varastoihin kuten kemiallisia aseita.

Vuoden 1972 sopimuksen solmimisen aikaan biologisina aseina tunnettiin bakteerit ja virukset, jotka lisääntyvät hyökkäyksen kohteena olevassa ihmisessä, eläimessä tai kasvissa, ja organismien tuottamat myrkyt eli toksiinit. Sopimus kieltää noiden aseiden kehittämisen, tuottamisen ja varastoinnin.

Lisäksi sopimus velvoittaa niiden hävittämiseen. Jotkin maat ovatkin ryhtyneet yksipuolisesti hävittämään varastojaan.

Tekninen kehitys luonut uusia uhkia

Vielä vuonna 1980 pidetyssä tarkistuskonferenssissa sopimuksen todettiin toimineen hyvin ja kattavan riittävästi tieteellisen ja teknisen kehityksen.

Biotekniikan edistysaskeleet ja maailmanpoliittisen tilanteen muuttuminen johtivat neuvotteluiden aloittamiseen valvontapöytäkirjasta vuonna 1994. Persianlahden sota kuluvan vuosikymmenen alussa oli havahduttanut kansainvälisen yhteisön pelkäämään, että Irak käyttäisi biologisia aseita.

Jo Iranin ja Irakin välisen sodan aikana vuosina 1980-88 oli vahvoja epäilyjä siitä, että Irak olisi käyttänyt biologisia aseita Irania vastaan. Uutena uhkana pidetään mahdollisuutta, että jokin terroristiryhmä voisi käyttää bioasetta.

Läntisten arvioiden mukaan ainakin 12 valtiolla on biologisen aseen ohjelma. Tavoitteena on, että valvontapöytäkirjaneuvottelut saataisiin päätökseen tänä vuonna.

Haastetarkastuksia epäilyjen perusteella

- Suunnitteilla on haastetarkastuksia ja muita tarkastuksia sekä selvityksiä laitoksista, joissa voitaisiin valmistaa biologisiksi aseiksi soveltuvia aineita, Virri kertoo. On puhuttu myös pistokokeiden tekemisestä.

Haastetarkastus on tarkastuksista voimakkain: sellainen tehtäisiin, jos jonkin laitoksen epäiltäisiin valmistavan muuta kuin mitä se on ilmoittanut. Sopimusrikkomuksista saatettaisiin rangaista YK:n määräämin talouspakottein.

Yhtenä keskeisenä kysymyksenä neuvotteluissa on pohdittu, kuinka teollisuus voi suojata sallitut lääketieteelliset biotekniset salaisuutensa kilpailijoilta.

Biologiset aseet kieltävän sopimuksen on ratifioinut eli hyväksynyt lopullisesti 140 valtiota. Joukossa ovat mm. Iran ja Irak. Irak ei tosin ole istunut pöydän ääressä, kun sopimuksen valvontaa on kehitelty.

Tuon alueen maista Jordania on ratifioinut sopimuksen, Syyria ja Egypti allekirjoittaneet, mutteivät ratifioineet. Israel ei ole sopimuksessa mukana. Voimaan valvontapöytäkirja tulisi, kun sen olisi hyväksynyt tietty määrä valtioita.

STT-MH
19.2.1999


POLITIIKKA -SIVULLE