Arvopaperimarkkinat vielä kehitysvaiheessa

Kiinan pörssit teknisesti hyvin nykyaikaisia


Perinteikkään Shanghain pankkikadun Bundin tulvavallilta avautuu vaikuttava näkymä joen yli Pudongiin. Yhdeksässä vuodessa rakennettu "Aasian Manhattan" on kaupungin uusi rahakeskus, jossa toimii moni kaupunkiin sijoittuneesta 170 kansainvälisestä pankista. Yksi sen vaikuttavimmista torneista on taivaita tavoitteleva Shanghain pörssi, jota ympäröivät kymmenet uudet pilvenpiirtäjät.

Shanghain pörssin kanssa Kiinan arvopaperimarkkinoiden herruudesta kilpailee Shenzhenin pörssi. Uneliaan maalaiskylän tilalle Hongkongin kupeeseen on kahdessa vuosikymmenessä noussut kokonainen neljän miljoonan asukkaan kaupunki. Sen pääkadun varrella kohoaa kaupungin satojen muiden tornien joukossa Shenzhenin pörssin lasin ja teräksen hallitsema torni.

Kiinan kaksi pörssiä ovat maan talousuudistuksen ja päättyvän vuosikymmenen symboli. Pörssitoiminta alkoi Kiinassa uudelleen vasta vuonna 1990. Lyhyessä ajassa maahan on rakennettu koko maan kattava huippunykyaikainen pörssi- ja kaupankäyntijärjestelmä.

Pörssien valmiudet huippuluokkaa

Shanghain ja Shenzhenin pörssit ovat tänään teknisiltä valmiuksiltaan huippuluokkaa. Niiden paperiton kaupankäyntijärjestelmä, sähköinen arvo-osuusjärjestelmä ja laajakaistaiset satelliittiyhteydet mahdollistavat reaaliaikaisen kaupan koko Kiinassa.

Pörssillä ja finanssimarkkinoiden kehittämiselle on keskeinen asema Shanghain tulevaisuuden suunnitelmissa. Kaupungin talouskomission ulkomaisista taloussuhteista vastaavan johtajan Zhou Xue Zhengin mukaan Shanghai haluaa uudelleen nousta aiempaan asemaansa Kaukoidän rahoituskeskuksena.
- Kaupungilla on hyvät edellytykset vallata tämä asema uudelleen, sanoo Zhou.

Shanghai on jo Kiinan rahoituskeskus. Hongkongin tasolle nousemiseen hän arveli tarvittavan 10-20 vuotta. Samaan aikaan kaupunki jatkaa teollisen pohjansa laajentamista.
- Sen merkitys ymmärrettiin aiempaa selvemmin Aasian kriisin johdosta, toteaa Zhou.

Kiinan arvopaperipörssien kaupankäyntijärjestelmien rakentaminen eteni teknisesti niin huimaa vauhtia, etteivät markkinat ja yritykset ole pysyneet samassa tahdissa. Jotta markkinat voisivat kehittyä edelleen, tarvitaan Kiinaan pikaisesti kansainvälistä tasoa oleva yritys- ja rahoitusmarkkinalainsäädäntö.

- Asukaslukuun ja pankkisäästöjen määrään verrattuna pörssimarkkinat ovat vielä pienet, selvittää Shenzhenin pörssin apulaisjohtaja Xiaoling Dai.

Vielä paljon toivomisen varaa

Kiinalaisten yritysten omistuspohja, yhtiömuoto, kirjanpito, tilintarkastus ja valvonta sekä toiminnan läpinäkyvyys jättävät asiantuntijoiden mukaan vielä paljon toivomisen varaa. Samanlaisia puutteita on vasta kehittymässä olevan pankki- ja rahoitusjärjestelmän kaikilla tasoilla.

Kiinan rahoitusmarkkinoiden suhteellista kehittymättömyyttä kuvaa, että maan rahoitusmarkkinoiden kokonaisvolyymistä yli 80 prosenttia on yksityishenkilöiden pankkitalletuksia pankeissa. Niiden kokonaismäärä on noin 6 500 miljardia yuania. Liikkeessä olevan varsinaisen rahan määrä on yli 1 000 miljardia yuania. Toissa vuonna pankkitalletukset kasvoivat kolmanneksen ja viime vuonna yli 17 prosenttia.

Kiinan arvopaperimarkkinoilla on yhä monia poikkeavia erityispiirteitä, jotka johtuvat markkinoiden sääntelystä ja kehittymättömyydestä. Muutaman viime vuoden aikana markkinoiden ja yritysten valvontaa on tiukennettu tuntuvasti. Pörssien mukaan nyt pyritään ennen muuta laadun parantamiseen.

Kuusi kiinalaista osakesarjaa

Arvopaperimarkkinoilla on kuusi erilaista kiinalaisten yritysten osakesarjaa. A-osakkeet on tarkoitettu kotimaisille sijoittajille ja ne noteerataan yuaneissa. Ulkomaisille sijoittajille tarkoitetut B-osakkeet noteerataan Shanghaissa Yhdysvaltain dollareissa ja Shenzhenissä Hongkongin dollareissa.

Lisäksi kiinalaisilla yrityksillä on H-osakkeita, joilla käydään kauppaa Hongkongissa. N-osakkeilla käydään kauppaa New Yorkin markkinoilla ja S-osakkeilla Singaporen markkinoilla. Shanghain pörssin tiedottaja Chen Ji arvioi pörssin markkinaosuudeksi Kiinassa noin 55 prosenttia. Loput markkinoista on Shenzhenin pörssillä.

Valtion lainoista 95 prosenttia on Chenin mukaan listattu Shanghain pörssissä. Pörssien välinen kilpailu yhtiöistä laantui vuonna 1997, kun pörssit otettiin arvopaperikomission suoraan valvontaan. Tänään valvoja päättää, mitkä yhtiöt hyväksytään listoilla ja kumpaan pörssiin.

Uusi laki arvopaperikaupasta tulee Chenin mukaan voimaan Kiinassa heinäkuun alussa. Hän pitää sitä varsin selvänä ja hyvänä perussääntelynä arvopaperikaupalle. Yritysten tasolla ongelmana on sekä lainsäädännön puutteellisuus että sen toteuttaminen käytännössä.

- Shanghain pörssin huomionarvoinen piirre on, että lähes kaikki sijoittajat ovat yksityishenkilöitä. Yhteensä heitä on noin 20 miljoonaa, kertoo Chen.

Kauppoja Shanghaissa tehdään päivittäin noin kaksi miljoonaa, mistä B-osakkeiden osuus on noin 100 000.

Aasian kriisi näkyy B-osakkeissa

Aasian kriisi on näkynyt ennen muuta valuuttanoteeratuissa B-osakkeissa. Kotimaisiin A-osakkeisiin sillä on Chenin mukaan ollut vähäisempi vaikutus, koska kansainväliset sijoittajat eivät voi pelata niillä kuten B-osakkeilla. Kahden listan erityispiirteenä joidenkin yritysten samanarvoisten A-osakkeiden kurssi on huomattavasti korkeampi kuin B-osakkeiden.

- Kriisi antoi meille hyvän opetuksen. Meidän on syytä pitää markkinoiden vapauttaminen samassa tahdissa markkinoiden hallinnan ja kehityksen kanssa, sanoo Chen.

Pelin lisäksi eri kurssitasoja selittää hänen mukaansa yuaniin liittynyt spekulointi.
- Pörssitoiminta aloitettiin Kiinassa vuonna 1990 kokeiluna, yrityksen ja erehdyksen kautta oppimalla, kertoo Shenzhenin pörssin apulaisjohtaja Xiaoling Dai.

Toiminnan alkaessa Shanghaissa noteerattiin vain 8 yhtiötä ja Shenzhenissä 6 yhtiötä.
- Shenzhenin pörssissä oli viime vuoden lopussa 413 yhtiötä ja 483 listattua arvopaperia, kun vastaavat luvut Shanghaissa olivat 438 yhtiötä ja 516 arvopaperia, sanoo Xiaoling.

Sijoittajia Shenzhenissä on tällä hetkellä noin 19 miljoonaa.
- Osa sijoittajista käy kauppaa molemmissa pörsseissä ja on siten päällekkäisiä. Kiinan markkinoiden sijoittajien kokonaismäärä on selvästi yhteistä sijoittajamäärää pienempi. Se voi olla noin 30 miljoonaa henkilöä, arvioi Xiaoling.

Valtio säätelee ulkopuolista omistusta

Viime vuoden lopussa Shenzhenin pörssin kapitalisaatio oli 888 miljardia yuania ja Shanghain pörssin 1 063 miljardia yuania. Tiukkojen omistusmääräysten vuoksi valtio on listattujen yritysten suurin omistaja. Vapaasti kaupan olevien osakkeiden markkina-arvo oli Xiaolingin mukaan 218 miljardia yuania.

Periaatteessa valtio sallii yli 400 miljoonan yuanin yrityksissä toistaiseksi vain 10 prosentin ulkopuolisen omistuksen. Joissain yrityksissä osuus on korkeampi erilaisten yritysjärjestelyjen tai aiempien yhteisyrityssopimusten johdosta.

- Shenzhenissä A-osakkeiden keskimääräinen hintatuottosuhde on noin 32 ja B-osakkeiden 5,7. B-osakkeita myydään nyt suurella alennuksella. Pääsyy tähän on Aasian rahoituskriisi ja sijoittajien pieni määrä. Lähes puolella B-osakkeista kurssi on alle nimellisarvon ja 80 prosentilla alle asearvon, selvittää Xiaoling.

Yksi keskeinen syy B-osakkeiden heikkoon tilanteeseen on Xiaolingin mukaan kapea omistuspohja. Osakkeet on pääosin myyty yksityisinä sijoituksina. Niillä on siksi heikko likviditeetti ja suuri volatiliteetti.

- Edellytämme 1 000 osakkaan pohjaa, mutta sitä on tänään vaikea löytää monelle B-osakkeelle. Kun instituutiot dominoivat markkinoita, niillä on yleensä markkinoista samat mielipiteet ja ne liikkuvat samaan suuntaan, Xiaoling sanoo.

Kiinan pörssien kurssiheilahteluja pohtiessa kannattaa Xiaolingin mukaan myös muistaa, että Kiinassa pörsseissä on mukana vahva pelielementti. Osakekauppa on pitkälti spekulaatiota. Meillä käydystä osakekaupasta 95 prosenttia on lyhytaikaista, toteaa Xiaoling.

STT-MH
19.2.1999

ULKOMAAT -SIVULLE