Enestam: Kymmenen miljardin veroleikkaus on hyvä tavoite

Ruotsalaisen Kansapuolueen keskeinen verotavoite on korkealle kohonneen kokonaisveroasteen alentaminen. Puheenjohtaja Jan-Erik Enestam toteuttaisi tämän lähinnä palkkaveroja alentamalla.

- Se onnistuu edellyttäen, että tiukka budjettilinja jatkuu, talouskasvu on suhteellisen korkea ja tällä tavalla työllisyys paranee. Vielä maksamalla pois valtion lainoja saadaan korkomenoja alennettua.

Enestam ei ole halunnut esittää lukuja tuloveron alennusmahdollisuuksista. Hän tähdentää, että tärkeintä on se, että suuntaus verorasituksen alenemiseksi jatkuu.

- Se montako miljardia on mahdollista alentaa riippuu erittäin paljon talouskasvusta. Nythän jo tiedetään, että EU:n kautta joudutaan harmonisoimaan tiettyjä veroja, joiden vaikutus on viiden miljardin luokkaa. Enestamin mukaan nämä lähinnä alkoholi-, tupakka- ja autoveronalennukset on pakko tehdä.

- En oikein jaksa uskoa, että haarukan toisen pään luku on korkeampi kuin kymmenen, hän toteaa kaikkien veronalennusten yhteisestä miljardimäärästä. Jos kokonaisveroastetta voidaan alentaa 6-10 miljardilla markalla, niin se on Enestamin mukaan hyvä.

Vasemmistossa tavoitellaan kuitenkin pääomaveron korotusta, osinkoveroa ja maa- ja metsätalousmaan kiinteistöveroa. Nämä kaikki Enestam tyrmää, todeten että kyse on ideologiasta. Osinkoverotus olisi kaksoisverotusta, maataloustuottajille Agenda 2000 on jo riittävä rasite ja pääomaveron korotus voisi johtaa investoinnit pois Suomesta.

- Se rankaisisi nimenomaan niitä yrityksiä, jotka eivät pysty muuttamaan pois. Ne ovat pieniä, useimmiten perheyrityksiä.

Säästömahdollisuudet vähissä

- Jos talouskasvu on kolme prosenttia, on mahdollista selviytyä. Jos se on neljä prosenttia, voidaan valtion velkaa lyhentää nopeammin, mutta jos se on jo kaksi prosenttia, niin joudutaan säästämään lisää.

Jos säästöjen tielle joudutaan, niin Enestam olisi valmis sulkemaan muutaman portin. Koulutuksesta ja hoidosta ei enää voi säästää. Leikkauslistasta ovat pois myös kuntien valtionosuudet. Pakon edessä tulonsiirroista sen sijaan on mahdollista säästää.

Julkisten palvelujen tehostaminenkaan ei juuri säästöä toisi. Enestamin mukaan löysät on tehokkaasti poistettu.
- Varmaan on vielä fiilaamista, mutta ei niin, että puhuttaisiin kymmenistä miljardeista.

Kielilaki kireämmälle?

- Lähinnä kyse on siitä, että lain kirjain ja henki nykyisessä kielilaissa, joka on vuodelta 1922, on hyvin selkeä. On vain kyse siitä, että käytäntö ei vastaa lakia.

Enestam kiistää sen, että nykyisestä kielilaista pitäisi edelleen virkamiesten kielitaitovaatimuksia tiukentaa, lakia vain pitäisi toteuttaa. Ongelmia on hänen mukaansa tullut perustoiminnoissa kuten tuomioistuimissa ja sairaaloissa, joissa palvelua ei aina riittävästi saa omalla äidinkielellä. Tällaista handikappia on myös poliisissa.

- Minusta nämä ovat aika lailla kohtuulliset vaatimukset. Enestam ei usko että niiden myötä kieliriitaa syntyisi ja tällaista toivova joukkokin on sisäministerin mukaan varsin pieni.

Käytännössä tilanne on siis se, että moni viranhaltija on vain osaavinaan Ruotsia, hän myöntää.

Lisäpaikka tavoitteena

- Onhan se aika raju tavoite, se tarkoittaisi 25 000 lisä-ääntä. Jos tähän tavoitteeseen päästäisiin, niin se olisi paras tulos aikoihin.

Kampanjamainoksessa Enestam on yhdessä Eva Biaudetin kanssa väittelytilanteessa. Viesti ja puheenjohtajan tulkinta mainoksesta on, että vaikka RKP:n jäsenet eivät ole kaikesta samaa mieltä, on heillä samat arvot.

- Tietysti arvoissakin on eroa, mutta perusasiat yhdistävät. Enestam ottaa esimerkiksi maatalouden, jossa hänen ei ole ollut vaikea vakuuttaa Biaudetille, että Suomelle on hyväksi säilyttää oma maatalous.

- Se on sitten eri asia, että tietyissä asioissa voidaan olla hyvinkin eri mieltä. Esimerkiksi suhtautuminen ydinvoimaan jakaa puoluetta. Enestam muistuttaa kuitenkin, että yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia.

Suomenruotsalainen puolue osaa sivistyneesti hyväksyä oman erimielisyytensä. Kielen ja kulttuurin ohella sitä tukee Enestamin mukaan ideologinen vapaamielisyys.

PETE PAKARINEN
19.2.1999