Itälä: Valtiosääntöuudistus lisää eduskunnan valtaa ja vastuuta


Suomen uusi perustuslaki sai istuvan eduskunnan hyväksynnän lähes yksimielisesti. Lain säätämisjärjestyksen perusteella hallituksen esitys uudeksi perustuslaiksi on jätettävä lepäämään seuraavien eduskuntavaalien yli, ja lopullisen päätöksen asiasta tekee uusi eduskunta ensimmäisillä valtiopäivillään. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ville Itälä ei pidä mahdollisena, että uusi laki jäisi hyväksymättä.

- Uudesta lakiesityksestä oltiin niin yksimielisiä, että riippumatta uuden eduskunnan kokoonpanosta ei suurta vastustusta voi käytännössä esiintyä, Itälä sanoo ja huomauttaa, että äänin 170-4 lakiesityksen hyväksyneet puolueet ovat sitoutuneet lain hyväksymiseen.

Lakiesityksen lepäämään jättäminen merkitsee myös sitä, että maalisvaalien perusteella muodostettava uusi hallitus valitaan vielä vanhan perustuslain edellyttämällä tavalla. Tämä on herättänyt jonkin verran keskustelua, kun Itälän mukaan jotkut tahot ovat halunneet tulkita asian niin, että jo seuraava hallituksen valinta noudattaisi uutta lakia.

- Vanha laki on voimassa vielä, joten uusi hallitus muodostetaan vanhojen pykälien mukaan. Eihän uutta lakia voi soveltaa, ennen kuin se on hyväksytty, Itälä korostaa.

Parlamentarismi lisääntyy, eduskunnan työ joustavammaksi

Ville Itälän mukaan uudessa perustuslaissa on keskeistä parlamentarismin lisääntyminen.
- Yhdessä yhteisessä perustuslaissa korostetaan parlamentarismia. Laki on ajanmukainen. Vaikka entisen lain sisältöäkin on jäljellä, pieniä muutoksia on tehty useisiin kohtiin, Itälä sanoo.

Itälä kertoo, että uusi perustuslaki antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden soveltaa lakia, joka on ristiriidassa perustuslain kanssa. Hän toteaa tyytyväisenä uuden perustuslain tekevän eduskuntatyöskentelyn nykyistä joustavammaksi.

- Nykyisen kolmen kerran sijasta lain käsittely on kaksi kertaa. Se helpottaa lainsäädäntötyötä merkittävästi, Itälä huomauttaa.

Presidentin ja valtioneuvoston yhteistyö ulkopolitiikan johdossa lisääntyy

Uusi perustuslaki kaventaa presidentin valtaoikeuksia, jotka liittyvät ulkovaltasuhteiden johtamiseen. Nykyisen hallitusmuodon mukaan Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti. Jatkossa laki määrittelee tasavallan presidentin johtavan ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
- Laajennetaan kenttää ulkopolitiikan osalta, Itälä toteaa.

Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa ei tule mitään mainintaa uuden perustuslain alkupykäliin. Ville Itälä selittää ratkaisua mainitsematta jättämisestä itse EU:n määritelmän epäselvyydellä ja ennen kaikkea Suomen suvereniteetin säilymisellä.

- Euroopan unionin selkeä määrittely on vaikeaa. Liittyminen unionin jäseneksi oli vapaaehtoinen ratkaisu ja niin olisi teoriassa mahdollinen eroaminenkin, Itälä sanoo.

EMU-kysymyksessä Itälän kanta on selkeä.
- Miksi kerran EU-kannan myötä päätettyä asiaa erikseen mainittaisi, Itälä kysyy ja kertoo, että markan määritelmä Suomen rahayksikkönä poistetaan uudesta perustuslaista.

Itälän mukaan EU-prosessista ja - päätöksenteosta määritetään laissa erillisillä pykälillä. Hän kertoo, että kokonaisuutena Euroopan unionin näkymisestä perustuslaista keskusteltiin paljon valiokunnassa.
- Kyseessä on uusi asia ja erittäin merkittävä asia, Itälä toteaa.

Eduskunnalle enemmän vastuuta

Mitä suurimmalla todennäköisyydellä uusi perustuslaki astuu voimaan 1.3 vuonna 2000. Sen presidentin valtaoikeuksiin tuomat muutokset koskevat siis ensimmäistä kertaa ensi vuoden presidentinvaalien voittajaa.

Itälä kertoo, että istuva presidentti ei ole esittänyt kantaansa uudesta valtiosäännöstä ainakaan perustuslakivaliokunnalle. Vuoden 1998 valtiopäivien avajaisissa puhunut tasavallan presidentti Martti Ahtisaari kiitteli silloista esitystä valtiosäännön uudistamisesta todeten hyväksi ulkopolitiikan yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden.

Eduskunnan lisääntyvä vastuu presidentti-instituution rinnalla on Itälän mukaan myönteinen askel kohti parlamentarismia.
- Eduskunta voi ottaa enemmän vastuuta. Jatkossa, jos esimerkiksi perustuslakia halutaan eduskunnan päätöksellä muuttaa, ei nähdä suotavana presidentin veto-oikeuden käyttöä, Itälä toteaa.

Ilmaisulla "ei nähdä suotavana" Itälä viittaa useaankin uuden perustuslain kohtaan, missä pykälä määrittää itse asian, mutta lain perusteista määräytyvällä lain hengellä halutaan vahvistaa tietty käytäntö, miten toimitaan.
- Lain perusteisiin tutustuminen auttaa usein ymmärtämään itse lakia, Itälä sanoo.

Perusoikeudet ennallaan

Vuonna 1995 voimaan tulleet kansalaisen perusoikeudet pysyivät valtiosääntöuudistuksessa ennallaan. Ne takaavat kansalaiselle monenlaista yhteiskunnallista turvaa mm. koulutuksen, terveydenhuollon ja syrjäytymisen eston osalta.

Itälä haluaisi että nämä kansalaisen perusoikeudet nähtäisiin myös yksilön tietynlaisina velvollisuuksina yhteiskuntaa kohtaan. Tämä on kirjattu myös lain perusteisiin.

- Oikeuksiin liittyy myös velvollisuuksia. Meillä on joukko kansalaisia, jotka tuntevat erittäin hyvin perusoikeutensa, mutta eivät näe niiden velvoittavan heitä mitenkään, Itälä summaa.

MIKKO LAITINEN
19.2.1999

POLITIIKKA -SIVULLE