Päivähoitomaksujen ja asumistuen tuloloukku edelleen purkamatta

Pienikin lisäansio tullut työttömyysturvaa saavalle kannattavaksi



Pienenkin lisäansion hankkiminen on tullut työttömyysturvaa saavalle kannattavaksi nk. kannustinloukkutyöryhmän esitysten toteuttamisen jälkeen. Sen sijaan päivähoitomaksujen, asumistuen ja marginaaliveron yhdessä muodostamia tuloloukkuja ei ole pystytty purkamaan.


Torstaina julkistettu selvitys viime vuoden maaliskuun alusta toteutettujen uudistusten toteutumisesta kertoo, että pienituloisille työnteko on nyt sosiaaliturvaa kannattavampaa jo 2 800 markan kuukausituloilla.

Aikaisemmin esimerkiksi työmarkkinatukea saaneen yksinäisen ei kannattanut ryhtyä töihin alle 4 300 markan tuloilla, koska tuen ja palkan yhteensovitus ei antanut käteen jäävän tulon nousta.

Edeltäjältään Arja Alholta kannustinloukkujen purkamisen perinyt toinen valtiovarainministeri Jouko Skinnari (SDP) sanoi selvityksen julkistamistilaisuudessa, että kannustinloukkutyön tulokset ovat merkittävä askel vero- ja tulonsiirtojärjestelmän kannustavuuden parantamisessa.

- Verotus-, tulonsiirto- ja palvelumaksujärjestelmien yhteensovittamista työnteon kannustavuuden parantamiseksi on syytä jatkaa myös seuraavassa hallituksessa nyt tehtyjen selvitysten ja saatujen kokemusten pohjalta, Skinnari sanoi.

Skinnari myönsi, että tuloloukkuongelmaa eli tilannetta, jossa bruttotulojen kasvu ei johda riittävään käytettävissä olevien tulojen lisäykseen ei ole pysytty kunnolla ratkaisemaan.

- Tuloloukut lievenivät jonkin verran esimerkiksi siksi, että kunnallisessa päivähoidossa siirryttiin prosentuaalisesti määräytyvään maksuun aikaisemman ongelmalliseksi koetun portaittaisen maksun sijaan, Skinnari sanoi.

Puolison tulojen vaikutus etuuksiin ongelmana

Kannustinloukkuselvityksen tehnyt finanssineuvos Reino Niinivaara valtiovarainministeriöstä piti suurimpana tämänhetkisenä tuloloukkuna sitä, miten puolison tulot vaikuttavat työmarkkinatukeen.

Aikaisemmin puolison tulojen nousu leikkasi työmarkkinatukea niin, että perheen kokonaistulot alenivat. Nyt järjestelmää on muutettu niin, ettei vaikutus ole alentava, mutta ongelmia on edelleen.

Niinivaraa korosti, että työttömyysloukkujen purkamisessa on onnistuttu eli lisätulon hankkiminen työttömyysturvan lisäksi kannattaa aina. Hänen mielestään poliitikotkaan eivät ole kovin laajasti huomanneet tätä, vaan edelleenkin kuulee puheita, joiden mukaan vaihtoehtoina ovat vain täystyöttömyys tai täystyöllisyys.

Viime vuoden maaliskuusta lähtien käytössä olleessa järjestelmässä asumistuen rooli on ratkaiseva. Aikaisemmin asumistuen tiukka tulosidonnaisuus merkitsisi sitä, että asumismenoja jouduttiin korvaamaan toimeentulotuesta.

Nyt asumistuki pysyy täysimääräisenä nk. kynnyspalkkaan eli siihen tulotasoon asti, jolloin työhönmeno alkaa kannattaa taloudellisesti.

Kynnyspalkka pudonnut myös perheellisillä

Työmarkkinatukea saava yksineläjä saattaa joutua hakemaan toimeentulotuesta edelleen pari sataa markkaa kuussa asumismenoihin, koska asumismenojen omavastuu rajattiin hallituksessa 7 prosenttiin.

Työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavat yksineläjät olisivat selvityksen mukaan poistuneet toimeentuloluukulta kokonaan, jos omavastuu olisi ollut alun perin kaavailtu 20 prosenttia.

Työhönmenon kynnyspalkka on pudonnut kaikissa perhemuodoissa. Yksinelävän lapsettoman osalta pudotus on ollut 1 500 markkaa, lapsettoman parin osalta 1 800 markkaa ja yksilapsisen avioparinkin kohdalla 900 markkaa.

Työmarkkinatukea saavan yhden lapsen yksinhuoltajan kynnyspalkka eli tulo, jonka jälkeen työnteko alkoi kannattaa, oli ennen uudistusta 3 300 markkaa kuukaudessa.

Nyt se on 2 800 markkaa kuukaudessa. Kolmen lapsen yksinhuoltajan kohdalla raja on enää 2 100 markkaa kuukaudessa, kun se oli vielä vuosi sitten 3 000 markkaa kuukaudessa.

STT-MH
19.2.1999


POLITIIKKA -SIVULLE