 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Poikien kielenopetukseen enemmän huomiotaKielitaitoa pitää monipuolistaa
Suomalaisten kielitaitoa pitäisi tuoreen arviointiraportin mukaan monipuolistaa.Opetushallituksen teettämä arvio kertoo, että työelämässä tarvittaisiin yhä enemmän muitakin kieliä kuin englantia, ruotsia ja saksaa. Koska työikäiset ovat taipuvaisia opiskeleman entuudestaan tuttuja kieliä, tilannetta olisi pyrittävä korjaamaan koulusta lähtien. Koulun olisi alusta asti kiinnitettävä myös erityistä huomiota poikien kielenoppimiseen, sillä työelämässä naiset kärsivät kielivaikeuksista miehiä vähemmän. Esimerkiksi opetusmenetelmiä toivotaan kehitettäväksi niin, että pojatkin innostuisivat kielistä. Naisten kielitaitoa ei arviointiraportin mukaan kuitenkaan hyödynnetä työpaikoilla riittävästi. Arviointia varten haastatellut naiset kertoivat käyttävänsä kielitaitoaan lähinnä rutiiniasioiden hoitamiseen, vaikka rahkeet riittäisivät paljon pidemmälle.
Puhe luistaa yhä heikoimminTyöelämän näkökulmasta kielenopetuksessa pitäisi myös panostaa aina vain enemmän suulliseen kielitaitoon, vieraskielinen puhe kun luistaa yhä kirjoittamista ja ymmärtämistä heikommin. Työssä voi myös koitua pulmia siitä, etteivät kulttuurierot tule kielentunneilla riittävästi esille.Raportissa painotetaan, että koulutustasosta riippumatta kaikki suomalaiset tarvitsevat yhä enemmän kieliä työssään. Siksi kielenopetusta ei voi eriyttää niin, että työelämään liittyviä kielivalmiuksia opetettaisiin vain osalle väestöstä. Vieraiden kielten opetusta esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa olisikin lisättävä. Myös kieltenopettajien koulutusta olisi kehitettävä niin, että he kykenisivät opettamaan nimenomaan työelämän vaatimia kielivalmiuksia.
Kielenopetukselle jättimarkkinatArviointiraportin mukaan kielikoulutuksesta tulee olemaan lähivuosina todella kova kysyntä. Työntekijät itse kaavailivat opiskelevansa vieraita kieliä peräti niin ahkerasti, että opintoihin kuluisi keskimäärin kymmenentuhatta markkaa yhtä työntekijää kohden.Työnantajat taas panevat kielitaidolle yhä enemmän painoa valitessaan työntekijöitä. Parhaana todistuksena kielitaidosta pidetään ulkomailla työskentelyä tai opiskelua. Sen sijaan yleisistä kielitutkinnoista saadut arvosanat tai uudet kielitaidon portfoliot eli salkut eivät vakuuta ainakaan suurten yritysten työhönottajia. Opetushallituksen tilaaman arvioinnin työelämän kielitaitovaatimuksista laati tutkija Marjatta Huhta Helsingin ammattikorkeakoulusta.
STT-MH |
AJASSA -SIVULLE