Koroma: EU:n työllisyyssopimus jää liikaa julistusten varaan


Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma suosittelee EU:lle samantyyppistä sopimusajattelua, mitä hän esittää Suomen työmarkkinoille.

EU:n työllisyyspolitiikka vaatisi Koroman mukaan enemmän todelliseen talouskasvuun tähtäävää konkreettista sisältöä.

Nyt mm. puheenjohtajamaa Saksan ajama työllisyyssopimus näyttää Koroman mielestä jäävän liian laajojen poliittisten julistusten varaan.
- Työllisyyssopimuksen sijaan EU:n tulisi keskittyä luomaan kasvusopimus, Koroma ehdottaa.

Koroma esitti torstaina Suomen tupo-sopimusten jatkoksi "kasvusopimusta", joka keskittyisi kokonaisratkaisun sisältöön eikä sen muotoon.

Koroma on tarjonnut mallia pääministeri Paavo Lipposelle (SDP), joka on patistanut suomalaista sopimusjärjestelmää kehittymään niin, että se mm. nykyistä joustavammin reagoi talouden häiriöihin.

Koroma esitti torstain Kauppalehdessä, että palkansaajat on saatava mukaan tupoperinnettä jatkavaan kasvusopimukseen, jolla luotaisiin työpaikkoja, lisättäisiin ostovoimaa ja joka määrittäisi verojen ja maksujen tason. Myös koulutuksen lisääminen olisi keskeinen tavoite.

Erilaisille maille ei yhteisiä normeja

Brysselissä työnantajien eurooppalaisen kattojärjestön Unicen kokouksessa torstaina vieraillut Koroma rajaisi myös EU:n työllisyyssopimusta tarkemmin kasvu- ja työllisyystavoitteita toteuttavaksi.

Koroma suhtautuu epäillen etenkin Saksan tapaan sisällyttää työllisyyssopimukseen liikaa erityyppistä materiaalia.
- Mukana on monenlaisia hankkeita sosiaalisista erityisongelmista palkkapolitiikan koordinointiin saakka.

Normien varaan rakennetut tavoitteet eivät Koroman mukaan helposti toteudu, koska maiden väliset erot ovat edelleen hyvin suuria.
- Esimerkiksi määrällisten tavoitteiden luominen työttömyydelle on vaikeaa, koska maiden välillä on suuria eroja mm. piilotyöttömyydessä tai naisten osallistumisessa työelämään.

TT:ssä katsotaan, että työpaikkoja ei saada aikaan keinotekoisesti poliitikkojen julistuksilla, vaan ne tulee luoda antamalla yrityksille mahdollisuus kasvaa.

Palkansaajajärjestöt tavoittelevat liikoja

Samantyyppinen ongelma vaivaa Koroman mielestä myös palkansaajajärjestöjä.

Vaikka työmarkkinajärjestöt ovat myös EU:ssa muuttumassa yhä enemmän puolivirallisiksi osapuoliksi, niiden resurssit ja valmiudet lisätä ja laajentaa toimintakykyä eivät Koroman mukaan pysy julistusten ja asetettujen normivaatimusten tasolla.

Työnantajat ovat olleet huolestuneita mm. kahdesta EU:ssa vireillä olevasta yritysdemokratia-hankkeesta.

Saksan tarkoituksena on puheenjohtajakaudellaan edistää työntekijöiden osallistumista ns. Eurooppa-yhtiöiden hallintoon.

EU:n parlamentti puolestaan saa lähiaikoina käsiteltäväkseen komission direktiiviesityksen, jolla lisättäisiin työnantajien velvollisuuksia tiedottaa henkilöstölle yritysten suunnitelmista.

STT-IA
19.2.1999

TALOUS -SIVULLE