Kunnille vaihtoehtoja vakaan talouden pitoon


Kuntien tuloja ja veroja pohtinut sisäministeriön työryhmä on selvittänyt neljästä eri näkökulmasta, miten taloudenpitoa paikallistasolla voitaisiin vahvistaa. Työn lähtökohtana oli se, että kunnat vastaavat keskeisistä kansalaisten peruspalveluista.

Hallintoministeri Jouni Backmanille (SDP) tiistaina jätetyssä mietinnössä ei ole asetettu eri vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen.

Ensimmäisessä mallissa lisätään kuntien valtionosuuksia ja luovutaan kuntien yhteisövero-osuudesta. Yhteisöveron tuotto siirtyisi kokonaan valtiolle ja osa veron tuotosta ohjattaisiin kunnille valtionosuuksien kautta.

Vaihtoehto kaventaisi kuntien verotuloja ja heikentäisi kuntien ja yritysten taloudellisia suhteita. Toisaalta veropohja olisi vakaampi ja lisäisi valtion mahdollisuutta ohjata resurssien käyttöä kunnissa. Näin turvattaisiin mm. kansalaisten yhdenvertaisuus palvelujen suhteen.

Toisessa mallissa valtio luopuisi ansiotulojen progressiivisesta tuloverotuksesta ja kunnat luopuisivat valtionosuuksista. Kunnat päättäisivät tuloveroprosentin. Kuntien kannalta tämä olisi kannustavaa, sillä vastuu omasta varainkäytöstä lisääntyisi.

Vaihtoehtoa ei voisi kuitenkaan toteuttaa ilman kuntien välistä tasausjärjestelmää. Tähän sisältyy sekin, että suurituloiset maksaisivat tasausprosentin mukaista lisäveroa. Samoin pitäisi miettiä, miten valtiolta poisjäävä raha kompensoidaan.

Miten palveluista maksetaan?

Kolmas malli koskee kiinteistöverotuksen laajentamista mm. maa- ja metsätalousmaihin. Vaihtoehtona on myös korottaa kiinteistöveroa. Samaan aikaan alennettaisiin tuloverotusta.

Kiinteistövero vähentäisi kuntien välistä verokilpailua ja olisi suhdannepoliittisesti melko vakaa tapa. Se saattaa kuitenkin lisätä pienituloisten erityisryhmien, kuten eläkeläisten ja työttömien, verotusta.

Neljäs malli on käyttäjämaksujen lisääminen, joka mahdollistaisi niin ikään tuloverotuksen keventämisen. Palveluista maksaminen lisäisi tietoisuutta palveluiden kustannuksista.

Käyttäjämaksu ottaisi huomioon maksukyvyn parantumisen ja olisi myös keino ohjata kysyntää. Palvelumaksut voivat kylläkin luoda alueellista eriarvoisuutta ja niillä voi olla vaikutusta tulonjakoon. Tasamaksut vaikeuttavat pienituloisten toimeentuloa. Tuloihin sidotut maksut puolestaan luovat ns. tuloloukkuja.

Kiinteät verot tuloverojen sijaan

Hallintoministeri Jouni Backman korostaa, että tulopohjatyöryhmän esitys antaa eväät jatkoselvittelylle, niin kuin oli tarkoituskin. Yksinään yksikään malleista ei liene elinkelpoinen.

Jos joku suosikki pitää mainita, niin Backmanin mielestä varteenotettava kokeilu olisi juuri kiinteistöveron laajentaminen. Kiinteät tulot lisäisivät ainakin talouden ennustettavuutta.

Työryhmän puheenjohtaja tutkimusjohtaja Antti Hautamäki Sitrasta arvioi, että keskeinen selvitettävä lienee kuntien välinen tasausjärjestelmä. Kuntien väliset erot kun vain kasvavat tulevaisuudessa.

Kunnilla monet konstit

Tulotyöryhmä selvitti kuntien veropohjaa ja kokonaistaloutta myös kansainvälisesti. VATT:n tutkimusprofessori Heikki A. Loikkasen mukaan erot kuntien taloudenpidossa ovat suuria maasta toiseen. Anglosaksisissa maissa ovat päätulonlähteet kiinteistöveroissa ja erilaisten palveluiden käyttäjämaksuissa.

Euroopan maista vaikkapa Hollannissa valtionosuus kattaa taas melkein kaikki kulut. Pohjoismaissa on perinteisesti keskitytty keräämään menoihin rahaa tuloveroilla.

Loikkasen mukaan tuloveroaste näyttäisi hyvältä kilpailutekijältä Pohjolassa. Kuitenkin esimerkiksi Norjassa on päädytty tasaverojärjestelmään.
- Tällainen ajatus tuntuisi Suomessa olevan kunnallisen demokratian ja itsemääräämisoikeuden vastaista, hän sanoi.

STT-IKK
19.2.1999

POLITIIKKA -SIVULLE