Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Kiinteistöveron nosto ei auta kuntalaisia vaan kunnanjohtajia

Kiinteistövero helpottaa ehkä kunnanjohtajien paineita, mutta on pienituloisille kuntalaisille epäoikeudenmukainen, epäilee Laurila.
- Veron korotus näkyy viime kädessä asukkaan kukkarossa asui hän sitten omassa tai vuokra-asunnossa. Kiinteistöveron ala- ja ylärajat on säilytettävä ennallaan.

Laurila sanoo, että asumiskustannusten nousu on kahden viime vuoden aikana ollut kaksinkertainen kuluttajahintojen kokonaisnousuun nähden. Veron kiristäminen vain lisää inflaatiota.

Kiinteistöliiton kannanotto liittyy mm. pääministeri Paavo Lipposen (SDP) esittämään korotusesitykseen Kuntatyönantajapäivillä helmikuussa. Lipponen tosin kiinnitti myös huomiota siihen, että kiinteistöveron korotuksessa pitää ottaa huomioon eläkeläisten, työttömien ja muitten pienituloisten maksukyky.

Kalliomäki laajentaisi Teollisuussijoituksen toimialaa

Hän ehdotti torstaina, että Suomen Teollisuussijoituksen toimialaa laajennettaisiin tälle alalle. Teollisuussijoitus perustettiin tarjoamaan pienille ja keskisuurille yrityksille riskirahoitusta.

Kalliomäen mukaan yhtiö voisi siten toimia joustavasti valtion omistajapolitiikan välineenä. Ministeri kiitteli tuloksia, joita on saatu lisäämällä muun muassa valtionyritysten myynnistä saatuja varoja tutkimus- ja kehitystyöhön. Tuloksena on noin 50 000 uutta työpaikkaa vuosina 1995-2000, Kalliomäki arvio.

Lipponen: Kokoomuksella työreformipaperi kassakaapissa?

Kotkassa ja Haminassa keskiviikkona puhunut Lipponen varoitti kuulijoitaan mahdollisesta vaalien jälkeisestä porvarihallituksesta. Se vaihtaisi nykyisen hyvän kehityksen ”seikkailupolitiikkaan” ja lähtisi toteuttamaan mm. keskustan esittämää työreformia.

Samanlaista työreformipaperia Kokoomus pitää kassakaapissa. Tässäkin asiassa Kokoomus ajaa vaaleihin sammutetuin lyhdyin, Lipponen sanoi.

Maanviljelijöiden mielenosoitus Senaatintorilla keskiviikkona oli Lipposen mielestä oikeutettu. Hän vain ihmetteli sitä epäluottamusta, jota MTK hänen mielestään koko ajan on lietsonut.

Maatalous on meille yhteinen asia. Se ei ole siten poliittinen, etteikö mikä tahansa hallitus kokisi sitä omakseen. EU:n neuvottelupöydästä ei nousta, ennen kuin on saatu Suomelle tyydyttävä ratkaisu, Lipponen lupasi.

Akavan esittämällä uudella työaikamallilla pitkille vapaille

Ehdotusta perustellaan työn muuttumisella yhä enemmän tiivistahtisiksi projekteiksi. Yhtäjaksoinen pitkäkestoinen vapaa on Akavan mukaan monelle käytännössä ainoa keino rajoittaa työaikaansa.

- Malli edistäisi työssä jaksamista, loisi mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja toisi sijaisille työtilaisuuksia, kertoo Akavan koulutus- ja työvoimapoliittinen sihteeri Heikki Liede. Valtion menoja järjestelmä ei Akavan mukaan juuri lisäisi.

Kolmesta kuukaudesta aina vuoteen kestävä vapaa voitaisiin pitää joko työaikasäästöistä tai sapattirahaston säästöistä. Työaikapankkiin kerättäisiin vapaata ylitöistä, pekkaspäivistä ja mahdollisesta työajan lyhentämisestä. Vapaan ajalta maksettaisiin normaali palkka.

Sapattirahastoon kerättäisiin palkka- ja tulospalkkio-osuuksia, jotka maksettaisiin ulos sopimusvapaan aikana. Rahastoon säästämistä edistettäisiin verottamalla tulo vasta sen nostamisaikana.

Työaikapankin ja sapattirahaston säästöt rahastoitaisiin sopimusala- tai työpaikkakohtaisesti tai työmarkkinajärjestöjen muuten sopimalla tavalla. Säästöt säilyisivät, vaikka työpaikka vaihtuisi tai työnantaja lopettaisi toimintansa.

Akava ei ole ollut innostunut mm. STTK:n ja SAK:n vaatimuksista työajan lyhentämisestä 35 tuntiin. Työajan yleisen lyhentämisen sijaan järjestö on korostanut ylityöpankki-, sapattivapaa- ja muiden pidempikestoisten vapaiden järjestelmiä.

Keskustan veronalennustavoite 3,4 prosenttiyksikköä

Selviämisen ehdoksi asetetaan määrätietoinen rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen. Kiireellisimpiä ovat keskustan mielestä työttömyyden syihin puuttuvat uudistukset. Työn verotuksen pikaiseen alentamiseen on vain niukat mahdollisuudet. Sen vuoksi alennukset pitää keskittää sellaisiin veronkevennyksiin, joilla saadaan eniten aikaan työpaikkoja.

Esimerkkinä asiakirjassa mainitaan työnantajamaksujen alentaminen pienipalkkaisten osalta. Rohkeana mutta myös realistisena tavoitteena voisi keskustan näkemyksen mukaan olla bruttoveroasteen laskeminen seuraavan vaalikauden aikana 43 prosenttiin, kun se oli vuonna 1998 46,4 prosenttia.

Kun samanaikaisesti julkinen talous Suomessa tulee saada tasapainoon, merkitsee tämä sitä, että julkiset menot tulisi puristaa myös 43 prosenttiin bruttokansantuotteesta, paperissa tähdennetään.

Puheenjohtaja Esko Aho kiisti, että tavoitteeseen pääseminen vaatisi uusia rajuja menoleikkauksia. Hän muistutti, että työttömyys maksaa sekä menoina että tulojen menetyksinä valtiontaloudessa 40-50 miljardia markkaa.

Ahon mukaan ylivoimaisesti paras tapa säästää on saada työttömien määrä pienenemään. Keskusta haluaisi saada matalapalkkaisen työn vastaanottamisen ja sen teettämisen kannattavaksi.

Työreformista on otettu mukaan vaatimus joustoista. Työelämän sääntöjä tulisi uudistaa siten, että matalapalkkatyö tulee mahdolliseksi.

Soininvaara: Myös vähemmän osaavat saatava työelämään

Meillä on 5-6 vuotta aikaa, ennen kuin eläkkeelle siirtymisen aalto (suurten ikäluokkien myötä) alkaa. Sitä ennen suuri rakenteellinen työttömyys on saatava alas, Soininvaara sanoi.

Eläkemenojen kasvaminen ja korkea työttömyys samanaikaisesti on Soininvaaran mielestä yhdistelmä, joka uhkaa romuttaa hyvinvointivaltion. Soininvaara varoittelee, että Suomesta uhkaa heikkojen syrjäytyessä tulla nopeasti "raadollinen luokkayhteiskunta".

Soininvaara esittelee omia ratkaisumallejaan keskiviikkona julkistetussa kirjassaan Täystyöllisyyteen ilman köyhyyttä (Art House). Soininvaara hakee vastausta siihen, miten nekin työttömät saataisiin työhön, jotka eivät nyt kelpaa työnantajille, koska heidän työnsä tuottaa vähemmän kuin työnantajalle koituu kuluja.

Oikea vastaus ei Soininvaaran mielestä ole tuloerojen, vaan työn hinnan erojen kasvattaminen. Tämä merkitsee sitä, että työnantajat joutuisivat maksamaan hyvin tuottavasta työvoimasta enemmän ja vähemmän tuottavasta vähemmän.

Yksi keino olisi Soininvaaran mielestä porrastaa työnantajan sosiaaliturva- ja eläkemaksut palkkatason mukaan niin, että matalapalkkainen työ tulisi työnantajalle nykyistä halvemmaksi. Soininvaara heittää malliksi, että palkka voisi 2 000 markkaan saakka olla maksuista vapaata, jolloin nykyiset 28 prosentin maksut pitäisi nostaa 35 prosenttiin. Tämä johtaisi siihen, että alle 10 000 markan kuukausipalkkaa saavat tulisivat työnantajille nykyistä halvemmiksi ja sitä korkeampaa palkkaa saavat kalliimmiksi.

Hemilä kiitti MTK:n tuesta ja torjui arvostelun

Hemilä otti myöhemmin vastaan MTK:n johdon edustajia. Hänen mukaansa keskustelujen henki oli myönteinen.

MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä sanoi maanantaina Suomen valinneen väärän linjan, kun se ensin hyväksyi uudistusten periaatteen ja vaati seuraavaksi täysiä korvauksia Suomen erityisongelmille.

Hemilä kummasteli syytöksiä väärästä strategiasta. Hänen mukaansa ne osaltaan johtivat siihen, että että hallituksen edustajat eivät käyneet puhumassa mielenosoittajille.

- Toin esille ihmetykseni tästä. Nämä syytökset aiheuttivat osaltaan reaktion, että hallituksesta ei ollut ketään paikalla. Tänään heidän kantansa oli yllättäen täysin toinen, mutta onhan se positiivista, että he antavat meikäläiselle tukea jatkotyöhön.

MTK vaati kannanotossaan viljalle kuivatustukea, nurmisäilörehulle samaa tukea kuin maissisäilörehulle, viitesadon tarkistamista ja laajaperäisyystuen ehtojen pitämistä siinä muodossa, että ne eivät heikennä Suomen tukea.

Hemilä totesi, että näitä vaatimuksia on pidetty Suomen puolelta esillä, mutta lopullinen paketti voi rakentua muutenkin.
- Tilanteen mukaan haetaan paras mahdollinen tukikoalitio. Lopulliset ratkaisut voi olla kovasti muitakin, Hemilä sanoi.

Komissio on jo kertaalleen torjunut ajatuksen nostaa Suomen viitesatoa, mutta Hemilän mukaan kysymystä ei ole silti kuopattu.
- Ajatus saattaa nousta uudelleen esiin, hän ennakoi.

Torstai-iltana Hemilä käy puheenjohtajamaa Saksan ja EU:n komission kanssa erilliset neuvottelut Suomen Agenda-näkemyksistä.

Mukana ovat myös Jarmo Vaittinen, joka on Suomen edustaja Agendan maatalousosaa valmistelevassa virkamieskomiteassa, ylijohtaja Ilkka Ruska maatalousministeriöstä ja Matti Hannula Suomen EU-edustusta.

Neuvotteluja on käyty jäsenmaa kerrallaan tiistaista lähtien. Tämän ns. ripittäytymiskierroksen jälkeen siirrytään maanantaina neuvottelupöytään viidentoista EU-maan ministerin voimin.

Hallintoverkko Internetiin, vanhoja yhteyksiä ei pureta

Verkkoon rakennettaisiin hallinnon sisäisiä tarpeita varten Intranet-järjestelmä, joka ulottuisi maakuntatasolle. Sähköistä asiointia viranomaisiin tarjottaisiin puolestaan Extranet-palveluina. Se olisi tarkoitettu kansalaisille, yrityksille, ja yhteisöille.

Hallintopalveluverkon kehittäminen edellyttää tietoturvan varmistamista ja sitä, että verkossa asioivat tunnistavat toisensa. Henkilön sähköinen tunnistaminen tullee mahdolliseksi jo tämän vuoden lopulla. Palveluverkolla voidaan pitkällä tähtäimellä alentaa hallinnon tietoliikennekustannuksia.

Hassi: NATO-jäsenyys pikemminkin lisäisi epävakautta

Vihreiden puheenjohtaja Satu Hassi epäilee, että Suomen NATO-jäsenyys loisi pikemminkin epävakautta kuin turvallisuutta.

Hassin mielestä Suomen liittyminen NATO:on veisi kehitystä kohti sitä, että EU:n jäseniksi voisi liittyä vain NATO-maita. EU:sta tulisi lopulta myös puolustusliitto.

- Jos näin kävisi, se voisi hyvinkin muuttaa Venäjän nyt myönteisen asenteen EU:ta ja EU:n laajenemista kohtaan kielteiseksi. Tällä puolestaan olisi merkittäviä kielteisiä heijastusvaikutuksia koko Euroopan turvallisuuden kehitykseen, Hassi varoitti Espoossa sunnuntaina.

Hassi pitää esimerkiksi Baltian maiden NATO-pyrkimyksiä ymmärrettävinä lähihistorian perusteella. Suomen NATO-jäsenyydelle hän ei sen sijaan näe perusteita.

- Sellaisia syitä, jotka voisivat aiheuttaa vakavia turvallisuusuhkia, ovat pikemminkin vakavat sosiaaliset kriisit ja ympäristökatastrofit kuin perinteiset hyökkäyssodat.

Hän muistutti liittoutumattomien maiden olevan tärkeitä konfliktien hallinnalle. Suomen ja Ruotsin mukanaolo esimerkiksi Bosnian ja Makedonian rauhanturvaoperaatioissa on huomattavasti parantanut operaatioiden uskottavuutta.
- Tätä asiaa ei pidä ryhtyä vaarantamaan liittämällä Suomea NATO:on.

Hassi tyrmäsi rauhanturvalain muuttamisen niin, että Suomi voisi osallistua myös ns. rauhaan pakottamiseen.
- Ainoa syy, millä tällaista muutosta voisi perustella, olisi pyrkimys NATO:on jäseneksi tai ainakin avoliittoon sen kanssa.

Koonneet: IA & JHL
19.2.1999