Viikon varrelta - taloutta lyhyesti


Ruotsin hallitus päättää EMU-kantansa todennäköisesti ensi vuonna

Ruotsin ulkoministerin Anna Lindhin mukaan sosiaalidemokraattinen hallituspuolue ottaa kantaa maan EMU-jäsenyyteen todennäköisesti ensi vuoden alkupuolella.

- On erittäin todennäköistä, että asia ratkaistaan seuraavana keväänä. Eurosta voidaan joko tehdä tällöin päätös tai voidaan päättää, että me odotamme pidempään, Lindh sanoi toimittajille.

Ulkoministeriltä kysyttiin, päättävätkö sosiaalidemokraatit kannastaan euroon ylimääräisessä puoluekokouksessa vuoden 2000 alussa, kuten pääministeri Göran Persson on esittänyt.

Useimmat ihmiset uskovat, että jos hallitus päättää tällöin tukea Ruotsin EMU-jäsenyyttä, asiasta järjestetään kansanäänestys myöhemmin samana vuonna. Ruotsin kanta asiaan olisi näin selvä ennen kuin maasta tulee EU:n puheenjohtaja vuoden 2001 alussa.

Lindh kieltäytyi ottamasta kantaa siihen, järjestetäänkö Ruotsissa kansanäänestys EMU:sta vuonna 2000. Varapääministeri Lena Hjelm-Wallén sanoi torstaina, ettei EMU välttämättä ole ensi vuodeksi suunnitellun ylimääräisen puoluekokouksen asialistalla, koska joidenkin mielestä asiasta on vielä tällöin liian aikaista päättää.


Vienti-ja tuontihinnat laskeneet vuodessa seitsemän prosenttia

Sekä vienti- että tuontihinnat ovat laskeneet Tilastokeskuksen mukaan noin seitsemän prosenttia viime vuoden tammikuusta tämän vuoden tammikuuhun. Vientihintojen aleneminen johtui sähköteknisten tuotteiden sekä raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden halpenemisesta.

Tuontihinnat puolestaan laskivat siksi, että raakaöljyn, öljytuotteiden ja värimetallien maailmanmarkkinahinnat alenivat selvästi ja myös sähkötekniset tuotteet halpenivat.

Selluloosan vientihinta laski vuodessa 29 prosenttia. Perusmetallien vientihinnat alenivat 15 prosenttia ja sähköteknisten tuotteiden vientihinnat 10 prosenttia.

Vienti ja tuonti halpenivat myös kuukaudessa. Vientihinnat laskivat joulukuusta tammikuuhun 0,6 prosenttia ja tuontihinnat 0,2 prosenttia.

Sähköteknisten tuotteiden sekä rauta- ja teräsmetallien halpeneminen alensi sekä vienti- että tuontihintoja. Tuontihintoja laski myös kemikaalien halpeneminen. Raakaöljyn kallistuminen sen sijaan hillitsi tuontihintojen laskua.

Teollisuuden tuottajahinnat eli kotimaisten tavaroiden tehtaanhinnat laskivat 4,2 prosenttia viime vuoden tammikuusta tämän vuoden tammikuuhun. Pääasiassa halpenivat selluloosa, öljytuotteet, sähkö ja perusmetallit. Joulukuusta tammikuuhun teollisuuden tuottajahinnat alenivat 0,4 prosenttia. Puutavara, rauta ja teräsmetallit sekä kemikaalit halpenivat.


EU-riita uhkaa Suomen osallistumista G7-kokouksiin

EU:n elinten välinen riita uhkaa Suomen osallistumista seitsemän johtavan teollisuusmaan epävirallisen yhteistyöelimen G7:n kokouksiin ensi syksynä.

Riita puhkesi keskiviikkona, kun EU-komissaari Yves-Thibault de Silguy valitti, ettei häntä ole kutsuttu G7:n lauantaiseen valtiovarainministerikokoukseen Bonniin. De Silguyn mukaan on olemassa vaara, etteivät kaikki maat kunnioita EU:n Wienin huippukokouksen päätöstä siitä, kuka edustaa ns. euroaluetta ulospäin.

Wienissä EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet päättivät ehdottaa EU:n ulkopuolisille G7-maille, että EU:n kulloinenkin puheenjohtajamaa saisi osallistua G7:n valtiovarainministerikokouksiin ja että EU:n puheenjohtajaa avustaisi kokouksessa komission edustaja.

Suomalaiset virkamiehet ovat aiemmin todenneet, etteivät eurooppalaiset G7-maat Saksa, Ranska ja Italia ole erityisen ihastuneita Wienin päätökseen. Lisäksi ovat Yhdysvallat, Kanada ja Japani suhtautuneet varauksin tähänastista useampien Euroopan maiden osallistumiseen G7-kokouksiin.

Komissiota on pyydetty nimeämään Bonnin kokoukseen euroalueen edustajaksi de Silguyn sijasta virkamiestason edustajan, joka kuuluisi Saksan valtuuskuntaan.

Saksa, joka on tällä hetkellä sekä EU:n että G7:n puheenjohtaja, on tosin kutsunut kokoukseen Euroopan keskuspankin pääjohtajan Wim Duisenbergin.

Suomen hallituksen hyvin tärkeänä tavoitteena on ollut saada edustaa euroaluetta G7:n kokouksissa. Sama tavoite on myös muilla G7:ään kuulumattomilla euromailla kuten esimerkiksi Espanjalla.


Niemelä: Metsäteollisuutta ei voi velvoittaa investoimaan kotimaahan

Suomalaisia metsäteollisuutta ei voi velvoittaa investoimaan kotimaahan, mutta jos ilmapiiri investoinneille on myönteinen, investoinnit Suomeen jatkuvat. Näin viestitti UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Juha Niemelä keskiviikkona metsäklusterin vastuukysymyksiä käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.

- Avoimessa markkinataloudessa yrityksiä ei voida velvoittaa kohdistamaan investointejaan millekään alueelle, ei edes kotimaahan. Tämä koskee myös suomalaista metsäteollisuutta, mukaan lukien UPM-Kymmene, Niemelä sanoi puumarkkinatieteen ja liikemetsänhoitajien juhlaseminaarissa.

Niemelä ei kuitenkaan rajannut kotimaahan tehtäviä investointeja kokonaan pois yritysten keinovalikoimasta. Investoinnit Suomeen jatkuvat, jos edellytykset ovat otolliset, Niemelä korosti.

Investointeja suunnitteleva teollisuus tarkkailee erityisesti puuraaka-aineen riittävyyttä ja hintaa, energian saatavuutta ja hintaa sekä Suomeen soveltuvien tuotteiden kysyntää maailmalla.

Metsäteollisuus tuntee Niemelän mukaan vastuunsa Suomeen syntyneen metsäosaamiskeskittymän kehittämisestä ja tehokkaasta käyttämisestä. Keskittymän rakentamiseen ovat osallistuneet metsäteollisuuden lisäksi muu yritysmaailma, yhteiskunta ja sen koululaitos, hän myönsi.


Viinanen: Suomi-sopimusta ei voi peruuttaa osittain

Pohjolan pääjohtaja Iiro Viinanen ei ymmärrä joidenkin luottamushenkilöiden ja tiedotusvälineiden puheita, joiden mukaan Pohjolan ja Suomen sopimus pitäisi purkaa osittain. Viinasen mukaan tämä ei ole edes mahdollista.

- Vakuutusyhtiö Suomi ei voi peruuttaa yhtä osaa Pohjolan ja Suomen sopimuksesta. Jos Suomen päätöksiä peruttaisiin, silloin harkittaisiin muutenkin sopimuksen kohtaloa, Viinanen sanoo keskiviikkona Hämeen Sanomissa.

Viinanen arvostelee myös Suomen luottamushenkilöitä siitä, että he ovat julkisella keskustelullaan sopimuksen purkamisesta aiheuttaneet Suomen asiakkaille 600 miljoonan markan tappion. Viinasen mukaan keskustelu painoi Pohjolan osakekurssin laskuun.

Pohjola ja Vakuutusyhtiö Suomi sopivat Pohjola-ryhmän uudesta organisoinnista kaksi vuotta sitten. Keskustelu sopimuksesta alkoi uudelleen, kun Merita-Nordbanken myi tammikuussa Pohjolan osakkeensa ruotsalaiselle Skandialle.

Viinasen mukaan Skandian osakekaupalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa eikä kohulle ole siten pohjaa.


Oulunsaloon Suomen suurin tuulivoimala

Oulun Seudun Sähkö rakentaa teholtaan Suomen suurimman tuulivoimalan Oulunsaloon. Riutunkarin lauttasataman läheisyyteen rakennettavan tuulipuiston voimala valmistuu ensi syksynä.

Rakennettavan voimalaitoksen teho on 1 300 kW. Sen maston korkeus on 65 metriä ja siipien pituus 30 metriä. Voimalan tuottamaksi energiamääräksi on laskettu yli 3 000 000 kWh vuodessa tuulen voimakkuuden keskimääräisillä oletusarvoilla laskettuna.


Presidentin vientipalkinnot palonsuojauksen, vetoketjujen ja sähköistyksen osaajille

Tasavallan presidentin vientipalkintojen saajat ovat tänä vuonna palonsuojaukseen erikoistunut vantaalainen Marioff, vetoketjuja valmistava äetsäläinen Salmi-Vetoketju sekä vaasalainen sähköistysalan yritysrypäs Vaasa Group. Presidentti Martti Ahtisaari jakoi palkinnot Helsingissä keskiviikkona.

Tasavallan presidentin vientipalkinto perustettiin Suomalaisen työn liiton aloitteesta. Menestyksekkäästä kansainvälisestä toiminnasta myönnettävät palkinnot jaettiin nyt 31. kerran.

Ahtisaari korosti palkintojenjakotilaisuudessa, että vain menestyvät ja kilpailukykyiset yritykset pystyvät kestävällä tavalla työllistämään ja lisäämään suomalaista hyvinvointia.

- Ei enää riitä, että tuotteet ovat hyviä ja hinnat kilpailukykyisiä. On hallittava globaali liiketoimintakokonaisuus sekä kansainvälistymiseen ja kasvuun väistämättä liittyvät riskit, Ahtisaari sanoi.

Ehdotukset palkinnonsaajiksi tekee Suomen Ulkomaankauppaliitto.


Maakaasu suosituin energiamuoto

Suomalaisten mielestä suosituin energiamuoto on maakaasu. Energia-alan keskusliiton tekemän kyselyn mukaan maakaasun käytön lisäämistä kannattaa 70 prosenttia suomalaisista. Toiseksi suosituin energiamuoto on kyselyn mukaan vesivoima ja kolmanneksi suosituin vaihtoehto on turve. Ydinvoiman lisäämistä kannattaa noin kolmasosa kansalaisista.

Ydinvoiman vähentämistä kannattaa yhtä moni. Ydinvoimasta luopumista kannattaa joka seitsemäs kyselyyn vastannut.

Vastaava kysely on tehty vuosittain syksystä 1983 lähtien. Aiempiin vuosiin verrattuna on torjuva suhtautuminen kivihiileen kasvanut. Turve on kasvattanut kannatustaan kahdessa edellisessä mittauksessa. Maakaasun ja vesivoiman suosio ovat säilyneet vakaina.

Myös ydinvoiman kannatus on pysynyt ennallaan viime vuosina. Ydinvoiman kannatus on ollut alimmillaan vuosina 1992-1993.

Kyselyn mukaan kansalaiset näkevät mahdollisuutensa vaikuttaa energiapoliittiseen päätöksentekoon vähäisiksi. Kysely perustuu 1 713 henkilön antamiin vastauksiin. Aineisto kerättiin kirjallisena kyselynä 15. lokakuuta ja 30. joulukuuta välisenä aikana viime vuonna.

Kysely edustaa maamme 18-70-vuotiasta väestöä. Kyselyn virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.


Osuuspankki hakee bonuksilla uusia jäseniä

Osuuspankkiryhmä hakee uusia omistajajäseniä uudistamalla jäsenyyttä ja ottamalla käyttöön bonusjärjestelmän. Keskittämällä pankkipalvelut osuuspankkiin, jäsenet saavat "etupisteitä". Niitä voi taas käyttää esimerkiksi lainojen toimitusmaksuihin, valuutan vaihtopalkkioihin tai tiliasiointimaksuihin.

- Omistajajäsenyys on rakennettu siten, että sitoutumalla osuuspankin palvelujen käyttöön asiakas saa itselleen rahassa mitattavaa hyötyä. Pankki tavoittelee pitkäaikaisia ja kannattavia asiakassuhteita. Näin hyöty on molemminpuolinen, ryhmä selvitti tiedotteessaan.

Osuuspankkien nykyisestä vajaasta 700 000 jäsenestä tulee automaattisesti omistajajäseniä. Pankin aktiivisten asiakkaiden määrä on noin 2,1 miljoonaa. Osuuspankkien osuusmaksu vaihtelee jonkin verran pankeittain, mutta yleisesti maksun kerrotaan olevan noin 500 markkaa tai sen alle.

Osuusmaksu palautetaan kokonaan takaisin, kun haluaa irti jäsenyydestä. Siinä on kuitenkin irtisanomisaika. Kauppaan bonusjärjestelmän toi osuuskuntaleiriin kuuluva S-ryhmä vuonna 1989. Nyt se on käytössä kaikilla keskeisillä kaupparyhmillä.

Jäsenetujen lisäämisellä osuuspankkiryhmä pyrkii nostamaan jäsenmääränsä miljoonaan vuoteen 2002 mennessä.


Teollisuustuotannon kasvu pysähtyi joulukuussa

Tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotannon kasvu pysähtyi viime vuoden lopussa. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi joulukuussa vain 0,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Tuotannon kasvu oli yhtä vähäistä viimeksi huhtikuussa 1996.

Massaa, paperia ja paperituotteita valmistettiin joulukuussa 15 prosenttia aiempaa vähemmän. Sähköteknisten tuotteiden valmistus lisääntyi puolestaan vuotta aiemmasta lähes kolmanneksen.

Kulkuneuvoja valmistettiin joulukuussa viisi prosenttia, perusmetalleja ja metallituotteita neljä prosenttia sekä koneita ja laitteita kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden joulukuussa. Sekä kemianteollisuuden että elintarviketeollisuuden tuotanto väheni joulukuussa kahdeksan prosenttia. Energia- ja vesihuollon tuotanto supistui joulukuussa prosentin.

Vuosi 1998 oli kokonaisuudessaan hyvä vuosi Suomen teollisuudelle, sillä teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto lisääntyi edellisvuodesta 7,6 prosenttia. Vuosikasvu oli 1990-luvun kolmanneksi suurin vuosien 1994 ja 1997 jälkeen. Teollisuustuotanto kasvoi erityisesti tammi-toukokuussa poikkeuksellisen voimakkaasti.

Tärkeimpiin EU-maihin, Yhdysvaltoihin ja Japaniin verrattuna, on Suomen teollisuustuotannon kasvu ollut erittäin ripeää.


Inflaatio tammikuussa 0,5 prosenttia

Kuluttajahinnat ovat nousseet Tilastokeskuksen mukaan 0,5 prosenttia viime vuoden tammikuusta tämän vuoden tammikuuhun. Joulukuusta tammikuuhun hinnat laskivat 0,2 prosenttia.

Kuluttajahintojen joulukuun 0,8 prosentin nousu hidastui tammikuussa 0,5 prosenttiin. Pääasiassa tämä johtui lainakorkojen laskusta sekä polttoaineiden ja kahvin halpenemisesta.

Asumiskustannusten nousu ylläpiti inflaatiota, kun taas asuntolainojen korkojen lasku sekä sähkön ja kevyen polttoöljyn halpeneminen hillitsivät sitä.

Joulukuusta tammikuuhun kuluttajahinnat laskivat 0,2 prosenttia. Alennusmyynnit laskivat etenkin vaatteiden ja kenkien hintoja. Myös valmismatkat, ulkomaiset laivamatkat sekä bensiini halpenivat tammikuussa. Vakuutusmaksut, käytetyt autot, virvoitusjuomat sekä kasvikset ja juurekset sen sijaan kallistuivat.


Sähkön kuluttajille tarjotaan ympäristömaksua

Sähkön kuluttajille tarjotaan vapaaehtoista maksua, jolla kerättäisiin varoja ympäristölle haitattomaan sähkön ja lämmön tuotantoon.

Energia-alan Keskusliitto Finenergy on laatinut suosituksen sähkön ympäristömerkinnästä, ns. ympäristötariffista. Energiayhtiö tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden ilmoittautua ympäristötariffin maksajaksi. Maksettava summa voi olla kiinteä tai se voi olla käytetyn sähkömäärän mukainen. Maksun voi periä sähkölaskun yhteydessä, jos asiakas hyväksyy sen. Asiakas voi milloin tahansa ilmoittaa luopuvansa maksun maksamisesta.

Ympäristötariffin maksaja saa tiedon tariffin käyttötarkoituksesta. Suosituksen mukaan varat pitäisi käyttää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä edistäviin hankkeisiin. Energiayhtiö sijoittaa hankkeisiin myös omaa tai mahdollisesti muualta saamiaan varoja.

Finenergy on laatinut ympäristötariffin yhdessä energia-alan yritysten kanssa. Suositukseen liittyvä "Ympäristötariffi - Tulevaisuuden penni" -tavaramerkkihakemus on rekisteröitävänä Patentti- ja rekisterihallituksessa.

Koonneet: IA, JHL & IKK
19.2.1999


TALOUS -SIVULLE