MTK: EU:n esityksestä puuttuvat Suomen erityiskorvaukset

Saksan maatalousesitys noudattaa komission linjauksia - Suomen vaatimuksiin ei vielä vastauksia



Neuvottelut Euroopan unionin maatalouspaketista etenivät tiistaina ilman suuria yllätyksiä. Maatalousneuvoston toisena kokouspäivänä kävi kuitenkin ilmi, että EU:n puheenjohtajamaa Saksa noudattaa kompromissiesityksissään varsin pitkälti EU:n komission alkuperäistä esitystä.


Saksa esittää komission tavoin naudanlihan tukihintoihin 30 prosentin vaiheittaista laskua ja maidon hintaan 15 prosentin vähennystä. Myös peltokasvien osalta takuuhinnan alennusesitys varmistui tiistaina 20 prosentiksi.

Saksan tekemä linjaus selkiyttää ainakin jossain määrin muutoin vielä varsin avoinna olevia asetelmia 15 jäsenmaan keskinäisessä kiistelyssä.

Kahdenvälisiä neuvotteluja komission ja Saksan kanssa tiistaina käyneen maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän (sit) mukaan Saksan ehdotuksista käy ilmi vahva tuki komission esityksille. Suomi on puolestaan tukenut komission mallia.

Myös Saksan puheenjohtajuutta ja neuvottelutyyliä on pidetty hyvänä asiana Suomen kannalta. Hemilän mukaan mm. neuvostoa vetävän maatalousministeri Karl-Franz Fischlerin asiantuntemus luo hyvät edellytykset saada vaatimukset Suomen erityisongelmista ymmärretyiksi.

Suomen ongelmiin ei vielä ratkaisuja

Alkuviikon esitykset eivät Hemilän mukaan kuitenkaan tuo vielä ratkaisua Suomen erityisongelmiin. Avoinna on etenkin kysymys korvauksista, joita tuottajille hintojen alentamisesta maksetaan.

Ne ovat kuitenkin teknisten kysymysten osalta oikeansuuntaisia Suomen toivoman linjan kannalta.

Tiistaina saatiin Saksan välitysehdotus peltokasvien ja viinin osalta. Hemilän mukaan mm. laajaperäisyyskysymyksissä ollaan liikuttu Suomen kannalta oikeaan suuntaan.

Suomella on esityksen puitteissa hyvät mahdollisuudet saada nurmiala mukaan rehupinta-alaan, jonka mukaan korvauksia maksetaan. Laajaperäisyyspaketin arvo olisi Suomelle noin 80 miljoonaa markkaa.

- Fischler tulkitsi laidunaluetta koskevaa esitystä siten, että tilapäinenkin laidunala - kuten nurmiala Suomessa - voi sisältyä ratkaisuun, Hemilä kertoi neuvottelujen jälkeen.

Saksan ehdotus parantaisi komission esitystä siten, että se mahdollistaa nurmisäilörehun siirtämisen omaksi kiintiökseen. Näin Suomi saisi muiden maiden maissikiintiötä vastaavan oman säilörehukiintiönsä.

Nurmisäilörehun ja kuivatuspalkkionkin osalta ratkaisut tosin jäänevät neuvottelujen loppumetreille.

Keskiviikkona esitys koko paketista

Kokonaiskuva Suomen kannalta merkittävistä kysymyksistä saataneen keskiviikkona, jolloin käsitellään ns. horisontaalitukia ja maaseutuasetusta. Niihin sisältyvät Suomelle tärkeät luonnonhaittakorvaus eli LFA-tuki sekä ympäristötuki.

Maanantaina Saksa teki esityksensä naudan- ja vasikanlihan sekä maidontuotannon tukijärjestelyistä. Suomi ei hyväksy maidon pohjoisille ja vuoristoisille alueille tarkoitetun kiintiökorotuksen vähentämistä 0,5 prosenttiin, vaan kannattaa komission esitystä yhden prosentin lisäkiintiötä.

Hemilän mukaan kuitenkin sonnien ja emolehmäkorvausten osalta neuvottelutilanne näyttää hyvältä.

Kovin kiista rahoituksesta

Jäsenmaiden näkemykset ovat vielä keskeisissäkin kysymyksissä kaukana toisistaan, mikä kasaa maatalousministereille paineita.

Mikäli Saksan tai komission ehdotukset tuottajille maksettavien takuuhintojen leikkauksista ja osittaisesta kompensaatiosta etenevät, jäljelle jää silti kova kädenvääntö maatalousratkaisun rahoituksesta.

15 jäsenmaalla on kullakin omat poliittiset paineensa, joten kompromissin teko voi osoittautua liian vaikeaksi. Etenkin runsasta EU-tukea saava Ranska näyttää nousseen ratkaisevaa asemaan muutosten vastustajana.

Ranskan ajama tukien asteittaista alentamista merkitsevä degressiivisyysmalli sopisi Hemilän mukaan Suomelle huonosti. Hieman parempi olisi Itävallan esittämä vastaava malli joka myös on saanut tukea noin 6-7 maalta.

Sovun löytymisellä olisi kiire

Maatalousneuvostolla on tämä viikko aikaa tehdä maataloudesta omat esityksensä. Maanantaina alkaneen kokouksen uskotaan jatkuvan ehkä perjantaiaamuun saakka.

Mikäli perjantai-iltana pääministerien huippukokouksessa Bonnissa ei yhteistä näkemystä maatalouspaketin sisällöstä saada aikaan, ratkaisu jää valtiovarainministerien tai jäsenmaiden päämiesten päätettäväksi.

Jäsenmaiden päämiesten muodostaman Eurooppa-neuvoston on määrä tehdä Agendasta päätökset 24.-25. maaliskuuta Berliinissä. Tällöin maatalousratkaisu tehtäisiin samalla kun Agenda 2000-ratkaisun muut päätökset rakenne- ja aluetuesta sekä itälaajentumisen rahoituksesta lyödään lukkoon.

MTK: EU:n esityksestä puuttuvat Suomen erityiskorvaukset

Maataloustuottajien keskusliitto MTK on edelleen huolissaan Suomen kohtelusta EU:n maatalousneuvotteluissa. MTK:n mukaan Saksan alkuviikosta esittämissä kompromissiehdotuksissa ei ole minkäänlaista mainintaa Suomen erityisongelmista.

MTK arvostelee esitystä siitä, että siinä ei mainita lainkaan Suomen hakemaa viljan kuivaustukea eikä maissisäilörehun tukea vastaavaa nurmisäilörehun tukea.

Ehdotetun öljykasvien tukien alentamisen viljan tuen tasolle kolmessa portaassa katsotaan MTK:ssa merkitsevän öljykasvien viljelyn loppua Suomessa.

MTK:n näkemyksen mukaan Saksan tiistaiset esitykset ovat suomalaisille yhtä tylyjä kuin maanantain esitykset naudan- ja vasikanlihan sekä maidontuotannon tukijärjestelyistä.

MTK katsoo, että maitoa koskeva esitys vie Suomelta 88 miljoonaa kiloa komission esittämää maitokiintiötä ilman minkäänlaista korvausta. Samalla kiintiöitä lisää halunneet maat näyttäisivät saavan toiveensa läpi.

Saksan esitys toisi maitokiintiöihin vain 4,7 prosentin korotuksen Suomen toivoman 8,4 prosentin sijasta.

Naudanlihaesityskään ei vakuuta MTK:ta

Esitys ei MTK:n mielestä tuo helpotusta Suomen ongelmiin naudanlihankaan osalta. Esitykset ovat helpottamassa maita, joissa laiduntaminen on mahdollista lähes ympäri vuoden.

Alhaisen eläintiheyden perusteella maksettavan laajaperäisyyslisän säännökset eivät ole vielä kompromissiesityksessä muuttuneet niin, että Suomi pääsisi hyötymään tuesta, MTK:ssa arvioidaan.

Suomessa keskimääräinen eläintiheys rehualaan verrattuna lienee EU:n alhaisin. Emolehmä- ja sonnikiintiöt vastaavat MTK:n arvion mukaan kuitenkin näköpiirissä olevaa tarvetta.

STT-IA
23.2.1999


POLITIIKKA -SIVULLE