Hallitus sopi ensi vuoden alustavista menokehyksistä

Ministeriöiden ehdotuksissa tulee lähteä siitä, että määräaikaisia säästölakeja sekä säästöpäätöksiä ja ohjelmia jatketaan. Hallitus sopi tiistaina ensi vuoden talousarvion alustavista menokehyksistä.

Valtiovarainministeriössä laaditun menopainelaskelman mukaan ensi vuoden talousarvion loppusumma olisi 191,5 miljardia markkaa. Valtiontaloudessa olisi kansantalouden tilinpidon mukaan noin kuuden miljardin markan alijäämä. Mahdolliset omaisuuden myyntitulot eivät sisälly tähän lukuun.

Selvää on, että eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä uusi hallitus antaa erikseen lopulliset menokehykset.

Valtiontaloudessa edelleen oleva rakenteellinen alijäämä ja verotuksen alentamistarpeet edellyttävät hallituksen mukaan erityistä pidättyvyyttä menolisäyksissä. Jos ministeriö pitää joitain menoja lisääviä uudistuksia ehdottoman välttämättöminä, tulee sen esittää vastaava säästö ensisijaisesti oman hallinnonalansa muista menoista.

Ministeriöiden tulisi tehdä ehdotuksia myös määrärahojen alentamiseksi.

Aho arvostelee kehyspäätöstä

Aho muistutti tiistaina keskustan talouspoliittisen asiakirjan esittelytilaisuudessa teollisuustuotannon kasvun heikentymisestä. Hänen mukaansa vuoden takaisten kehysten lähtökohtana on ollut aivan toisenlainen talouden tilanne ja tulevaisuudennäkymät.

Aho vertasi tilannetta vuoteen 1991, vaikka pitikin lähtökohtia nyt alkavalle vaalikaudelle monelta kannalta huomattavasti parempina. Valtiontalouden ja työllisyyden kannalta lähtökohdat hitaan kasvun oloihin ovat kuitenkin huonommat, Aho huomautti.

Hänen mielestään hallitus paljastaa piilottelun toteamalla tiedotteessaan, että eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä uusi hallitus antaa erikseen lopulliset kehykset.

Hallitus tunnustaa itse, että nyt julkisuuteen pannut luvut ovat vain vaalilukuja. Olisi parempi kertoa avoimesti tilanne, jossa ollaan, Aho sanoi.

Menokehyslinjaukset vahvistettiin

Yleisenä linjauksena on, että ministeriöiden pitää käyttää talousarvioehdotusten teknisen valmistelun pohjana viime maaliskuussa vahvistettuja menokehyksiä.

Lakisääteiset indeksitarkistukset sekä kuluvan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä tehdyt menoja vähentävät ja muut ratkaisut on kuitenkin otettava ehdotuksissa huomioon. Tarkoituksena on myös, että määräaikaisia säästölakeja sekä säästöpäätöksiä ja -ohjelmia jatketaan.

Päätöksessä muistutetaan, että hallituksen koko vaalikauden keskeisenä tavoitteena on ollut kestävän talouskasvun ja työllisyyden edistäminen ja valtiontalouden vakauttaminen.

Hallitusohjelmassa valtiontalouden tasapainottamistoimet mitoitettiin siten, että valtiontalouden alijäämää kyetään asteittain pienentämään ja velkaantuminen pysäyttämään.

Budjettitalouden nettoluotonotto oli vuoden 1995 talousarviossa 59,8 miljardia markkaa. Tämän vuoden varsinaisessa budjetissa tämä kohta oli muuttunut 0,3 miljardin markan velan nettokuoletukseksi.

Valtiontalouden velka suhteessa kokonaistuotantoon on laskenut samoina vuosina 65,3 prosentista 60,3 prosenttiin. Valtionvelan arvioidaan pysyvän tämän vuoden loppuun noin 420 miljardissa markassa. Ansiotulojen verotusta on kevennetty vuosina 1996-99 yli 13 miljardilla markalla.

Valtiovarainministeriössä laaditun menopainelaskelman mukaan ensi vuoden talousarvion loppusumma olisi 191,5 miljardia markkaa. Saman laskelman mukaan loppusumma laskisi asteittain runsaaseen 188 miljardiin markkaan vuonna 2003.

Valtiontaloudessa edelleen oleva rakenteellinen alijäämä ja verotuksen alentamistarpeet edellyttävät päätöksen mukaan erityistä pidättyvyyttä menolisäyksissä.

Jos ministeriö pitää joitain menoja lisääviä uudistuksia ehdottoman välttämättöminä, tulee sen esittää vastaava säästö ensisijaisesti oman hallinnonalansa muista menoista. Ministeriöiden tulisi tehdä ehdotuksia myös määräraha-alennuksista.

STT-IKK-IA
19.2.1999