Nigeria matkalla demokratiaan


Nigerian siirtyminen demokratiaan alkaa olla loppusuoralla. Tässä kuussa pidetään parlamenttivaalit ja presidentinvaalit, ja valta vaihtuu lopullisesti toukokuussa. Uutta hallitusta odottavat vaikeudet, sillä maan talous on romahtanut öljyn alhaisen maailmanmarkkinahinnan takia.

Nigerian siirtyminen demokratiaan alkaa olla käsillä. Presidentivaalit pidetään tämän kuun 27. päivä, ja maan nykyinen sotilasjohtaja, kenraali Abdulsalami Abubakar, luovuttaa vallan uudelle presidentille 29. toukokuuta. Silloin Nigeria saa ensimmäisen siviilipresidenttinsä 15 vuoteen.

Presidenttiehdokkaita on kaksi: Nigerian entinen valtionvarainministeri Olu Falae ja eläkkeellä oleva kenraali Olusegun Obasanjo.

Kahden puolueen yhteisehdokkaana entinen ministeri Falae

Viikkojen poliittisen kädenväännön jälkeen All People's Party (APP) ja Alliance for Democracy (AD) sopivat tiistaina, että puolueiden yhteiseksi ehdokkaaksi valitaan 60-vuotias Olu Falae.

Näiden puolueiden liitto on epätavallinen, sillä AD:n johtajat ovat maan lounaisosan yoruboja ja edesmenneen johtajan Sani Abachan vastustajia, kun taas APP:n johtajat olivat Abachan kannattajia. Falaeta pidetään kuitenkin maltillisena politiikkona, jolla on mahdollisuus saada ääniä myös maan lounaisosien ulkopuolelta.

Mutta hänen tehtävänsä voittaa Peoples' Democratic Partyn (PDP) ehdokas Olusegun Obasanjo ei tule olemaan helppo, sillä Obansanjolla on suuri poliittinen vaikutusvalta ja tukenaan taloudellisia voimavaroja.

Suosikkina entinen sotilasjohtaja Obasanjo

Obansanjo on vaalien ennakkosuosikki. Hän istui vankilassa edellisen sotilasjohtajan, Sani Abachan aikana vuodesta 1995 viime kesään. Häntä syytettiin osallistumisesta vallankaappausyritykseen.

Kun kenraali Sani Abacha yllättäen viime kesäkuussa kuoli, vapautti uudeksi johtajaksi noussut kenraali Abdulsalam Abubakar hänet ja kahdeksan muuta avainpolitiikkoa.

Nigerian sotilasjohtajista Obasanjo on ainoa, joka on aikoinaan luopunut vallasta vapaaehtoisesti. Hän nousi valtaan vuonna 1976, kun edellinen sotilasjohtaja Murtala Ramat Muhammed salamurhattiin ja luovutti vallan siviileille vuonna 1979.

Hän on myös yoruba, mutta hänen pääasiallinen tukialueensa on maan muslimienemmistöinen pohjoisosa, missä myös maan armeijalla on suurin kannatus. Hänellä on myös takanaan monien upseerien tuki.

Sotilaat ovat hallineet Nigeriaa

Kuten muutkin Saharan eteläpuolisen Afrikan maat, on myös Nigeria jakautunut alueellisesti, etnisesti ja uskonnollisesti. 107 miljoonaisesta väestöstä on muslimeja 50 prosenttia ja kristittyjä 40 prosenttia. Muslimit asuvat maan pohjoisosassa ja kristityt etelässä.

Sotilaskaappaukset ovat seuranneet toistaan. Ensimmäiset vaalit pidettiin maassa vuonna 1964, neljä vuotta sen jälkeen, kun maa oli itsenäistynyt Britannian siirtomaaherruudesta. Vaaleja leimasivat väkivalta ja vaalipetokset.

Täydennysvaalit pidettiin 1965, mutta sotilasvallankaappaus seurasi vuonna 1966. Kaappauksen johtaja murhattiin jo viiden kuukauden kuluttua. Vuosina 1967-70 käytiin Biafran sota, jonka aikana kuoli nälkään miljoona ihmistä.

Vuonna 1975 seurasi taas vallankaappaus ja sen johtajan salamurha vuoden kuluttua. Kenraali Obasanjo nousi valtaan. Hän luovutti vallan siviileille vuonna 1979, mutta vuonna 1983 kaappasi armeija uudelleen vallan. Vuonna 1985 seurasi uusi sotilaskaappaus.

Kenraali Abacha ottaa vallan

Vuonna 1993 päästiin jo järjestämään presidentinvaalit, mutta sekaannusten takia vain 30 prosenttia rekisteröityneistä äänestäjistä kävi vaaliuurnilla. Alustavien tulosten mukaan päällikkö Moshood Abiola ilmoitti voittaneensa vaalit.

Hallitseva kansallisen puolutuksen ja turvallisuuden neuvosto kuitenkin mitätöi vaalien tuloksen. Muutaman kuukauden kuluttua varapresidentti, kenraali Sani Abacha otti vallan käsiinsä.

Vuonna 1995 Nigerian sotilasjuntta julkaisi kolmen vuoden ohjelman siirtymiseksi siviilihallintoon. Kenraali Abacha nimettiin virallisesti maan kaikkien viiden puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Abachan demokratiaohjelma oli lähinnä tarkoitettu vain hänen valtansa pönkittämiseksi. Nigerian ihmisoikeustilanne oli erittäin huono, ja kansainvälisesti maa ajautui eristyksiin.

Maa erotettiin Kansainyhteisöstä ogoni-heimoon kuuluneen kirjailijan Ken Saro-Wiwan ja kahdeksan muun öljy-yhtiöitä vastustaneen ympäristöaktivistin teloituksen jälkeen vuonna 1995, ja sekä EY että Yhdysvallat asettivat maalle pakotteita.

Päätös demokratiaan siirtymisestä viime kesänä

Abachi kuoli sairauskohtaukseen yllättäen viime kesäkuussa, BBC:n tietojen mukaan viihdyttäessään prostituoituja huvilallaan. Valtaan noussut kenraali Abubakar aloitti heti poliittisten vankien vapauttamisen ja siirtymisen demokratiaan.

Tärkein oppositiojohtaja, päällikkö Abiola ehti kuitenkin kuolla vankeudessa juuri ennen kuin hänet piti vapauttaa. Maa oli hetkessä suistumassa anarkiaan.

Kenraali Abubakar julisti vallankumousten ajan päätyneeksi ja ilmoitti, että valta siirtyy siviilipresidentille lopullisesti 29. toukokuuta.

Paikallisvaalit pidettiin jo joulukuussa ja tammikuussa olivat vuorossa valtakunnaliset vaalit. Vaalien voittajana on ollut Obasanjon keskusta-vasemmistolainen People's Democratic Party (PDP).

Nyt vuorossa ovat parlamenttivaalit 20. päivä helmikuuta ja presidentinvaalit 27.päivä.

Maan talous huonossa kunnossa

Uutta hallitusta ja presidenttiä odottavat kuitenkin suuret vaikeudet. Öljytulot ovat Nigerian lähes ainoa tulonlähde, mutta öljyn maailmanmarkkinahinta on hyvin alhaalla. Öljyntuotantoalueilla on myös levotonta, mikä on aiheuttanut tuotanto-ongelmia. Maan koulutusjärjestelmä on kurjassa kunnossa, samoin koko infrastruktuuri.

Lisäksi Nigeria on sotkeutunut korviaan myöten Sierra Leonen sisällissotaan. Nigerian johtamat Ecomog-joukot toimivat maassa Länsi-Afrikan talousyhteisön mandaatilla. Nigerialla on maassa lähes 20.000 sotilasta, muiden Länsi-Afrikan maiden osuus Ecomog-joukoissa on nimellinen.

Nigerian valtion tuloista saadaan öljynmyynnillä 75 prosenttia. Vientituloista peräti 98 prosenttia tulee öljystä. Nykyinen hallitus on laskenut budjettinsa 3 prosentin bruttokansantuotteen kasvun varaan, mutta edelleen laskavet öljynhinnat todennäköisesti pudottavat reaalisen kasvun tänä vuonna reilusti miinusmerkkiseksi.

Nigerian valtiontaloutta uhkaa 3-4 miljardin dollarin alijäämä, ja Abubakarin hallitus yrittää saada jonkinlaisen pelastussopimuksen aikaan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja luottoja antavien hallitusten kanssa.

Nigeria on kuitenkin ollut vaikeuksia vanhojenkin luottojensa maksamisen kanssa, joten uudella hallituksella tulee olemaan vaikeat ajat edessään. Rahaa ei ehkä saada muualta kuin yksityistämällä valtion osuuksia öljyteollisuudessa.

Avokätisiä vaalilupauksia on jo ehditty jaella, ja koko demokratia saattaa joutua taas vaaraan, jos kiristyvä taloudellinen tilanne johtaa levottomuuksiin.

HEIKKI JANTUNEN
19.2.1999

ULKOMAAT -SIVULLE