PKK:n johtaja siepattiin Turkkiin

Kurdien PKK-järjestöä johtava Abdullah Öcalan katosi maanantaina Kreikan suurlähetystöstä Keniasta. Turkin pääministeri Bülent Ecevit kertoi tiistaina, että hänet oli tuotu Turkkiin. Pääministerin mukaan Öcalan pidätettiin salaisen operaation ansiosta.

Turkki vaati Öcalanin luovuttamista jo tammikuussa, kun tämä pidätettiin Italiassa. Italia kieltäytyi kuitenkin luovuttamasta Öcalania Turkkiin, missä häntä uhkaa kuolemanrangaistus. Öcalanin olinpaikkaa ei ole tiedetty sen jälkeen kun hän kuukausi sitten lähti Italiasta.

Öcalan oli nyt saatujen tietojen mukaan oleskellut Kreikan suurlähetystössä Nairobissa, ja kurdiaktivistit syyttävät Kreikkaa Öcalanin luovuttamisesta Kenian viranomaisille.

Kreikan torstaina eronnut ulkoministeri Theodoros Pangalos sanoi kuitenkin tiistaina, että Öcalan oli lähtenyt Kreikan suurlähetystöstä Nairobista omasta pyynnöstään. Öcalan oli kadonnut ollessaan matkalla suurlähetystöstä Nairobin lentokentälle, Pangalos kertoi.

Pidätyksestä ei tarkkoja tietoja

"Tervetuloa kotiin", turkkilainen sotilas sanoi Öcalanille.

Turkin hallituksen mukaan Öcalan käytti Kyproksen diplomaattipassia saapuessaan Keniaan. Turkin televisiossa näytetyssä passissa oli Öcalanin kuva, mutta passin haltijan nimenä oli Lazarov Mavros.

Turkin pääministeri Bülent Ecevit kieltäytyi paljastamasta yksityiskohtia kurdijohtajan sieppauksesta Keniassa ja hänen matkastaan Turkkiin. "Pelkäänpä, etten voi kertoa teille yksityiskohtia. Mutta se oli hyvin sivistynyt operaatio. Kukaan ei loukkaantunut."

Pääministerin mukaan yksityiskohtien paljastuminen saattaisi asettaa jotkin valtiot vaikeaan asemaan. Yleisesti on arveltu ainakin Yhdysvaltojen ja Israelin, mahdollisesti myös Kenian avustaneen turkkilaisia. Kyseiset maat ovat kiistäneet jyrkästi sekaantumisensa operaatioon.

Turkin lehtien mukaan sieppauksen toteuttivat Turkin erikoisjoukkojen sotilaat, jotka olivat saapuneet Kenian naapurimaahan Ugandaan jo pari päivää ennen operaatiota. Joukkojen käytössä oli turkkilaisen liikemiehen omistama yksityiskone. Turkkilaislehtien mukaan Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA paljasti Turkin viranomaisille, missä Öcalan majailee.

Lehdet kertoivat Öcalanin lähteneen Kreikan Nairobin-suurlähetystöstä maanantaina, jolloin hän luuli olevansa matkalla Hollantiin. Matkalla lentokentälle turkkilaiset sieppasivat Öcalanin, joidenkin lehtien mukaan Kenian viranomaisten myötävaikutuksella.

Kenialainen maahanmuuttoviranomainen sanoi keskiviikkona, että Kenia määräsi Öcalanin lähtemään maasta maanantaina. Hallitus on aiemmin sanonut, ettei sillä ollut mitään osaa Öcalanin sieppauksessa ja hänen siirtämisessään Turkkiin.

Öcalan valitti ihmisoikeustuomioistuimeen

Ecevitin mukaan saarella olevasta vankilasta evakuoidaan muut vangit, ja se on hyvin turvallinen paikka Öcalanille.

Öcalan on valittanut pidätyksestään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Turkki on Öcalanin valituksen mukaan syyllistynyt vapaudenriistoon ja loukannut hänen oikeuttaan turvallisuuteen ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, tuomioistuimesta kerrottiin torstaina.

Turkin ulkoministeri Ismail Cem torjui heti Öcalanin vetoomuksen. Hänen mukaansa Öcalanin oikeudenkäynti tapahtuu Turkin järjestelmän mukaisesti. "Turkilla on yhtä kehittynyt oikeusjärjestelmä kuin millä muulla länsimaalla tahansa", hän sanoi.

Kurdijohtajan asianajajilta evättiin kuitenkin maahanpääsy heidän saavuttuaan Istanbulin lentokentälle tiistai-iltana. Turkin poliisi pysäytti asianajaja Britta Böhlerin ja kaksi muuta Öcalanin avustajaa heti näiden saavuttua Istanbulin lentokentälle.

Turkin ulkoministeriö torjui keskiviikkona myös useassa Euroopan maassa esitetyt vaatimukset, joiden mukaan kansainvälisten tarkkailijoiden pitäisi päästä seuraamaan Öcalanin oikeudenkäyntiä.

Euroopan maat pelkäävät, että Öcalania uhkaa kuolemantuomio siitä huolimatta, ettei yhtään kuolemantuomiota ole toimeenpantu Turkissa vuoden 1984 jälkeen. Pääministeri Ecevit sanoi keskiviikkona olevansa kuolemantuomiota vastaan.

Kuolemantuomio mahdollinen

Öcalania vastaan käydään kahta oikeusprosessia, jossa toisessa häntä syytetään separatistisista päämääristä ja toisessa siitä, ettei hän ole suorittanut pakollista asepalveluaan Turkin asevoimissa.

Öcalania vastaan nostettiin lokakuussa 1997 kanne, jossa häntä syytettiin joukkomurhista ja varkauksista, joiden päämääränä oli jakaa Turkki kahtia ja perustaa itsenäinen kurdivaltio. Kanteessa Öcalanille vaaditaan kuolemanrangaistusta.

Pohjoismaiden ulkoministerit vaativat keskiviikkona ulkoministereiden kokouksessa Reykjavikissa Turkin viranomaisia takaamaan kurdijohtaja Abdullah Öcalanille rehellisen oikeudenkäynnin, johon sisältyvät myös oikeusturvatakuut.

"Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että terrorismia, myös kurdien taistelujärjestön PKK:n harjoittamaa terrorismia vastaan on taisteltava. Samoin he katsoivat, että Turkin viranomaisten on taattava Öcalanille rehellinen oikeudenkäynti, johon sisältyvät kansainvälisiä normeja vastaavat oikeusturvatakuut", Tanskan ulkoministeri Niels Helveg Petersen sanoi.

Kurdiarvioiden mukaa kurdijohtajan henki on todellisessa vaarassa. Vaikka Turkissa ei ole lähes pariinkymmeneen vuoteen toimeenpantu kuolemantuomioita, tuhansia ihmisiä on tapettu hämärissä oloissa maan vankiloissa, muistutti eri puolilla Eurooppaa toimivan Kurdistanin Kansallisen Vapautusrintaman ERNK:n edustaja Cemal Deniz tiistaina Helsingissä.

"Voitte vain kuvitella, mitä tapahtuu jos Öcalan tapetaan", Deniz sanoi.

Kurdipakolaiset hurjistuivat pidätyksestä

Kurdijohtaja Abdullah Öcalanin tiistainen pidätys aiheutti rajuja mellakoita Euroopan maissa. Kurdit muun muassa tunkeutuivat useisiin Kreikan suurlähetystöihin ja konsulaatteihin muun muassa Wienissä, Genevessä, Bernissä, Zürichissä, Lontoossa, Kööpenhaminassa, Tukholmassa, Moskovassa, Berliinissä ja Hampurissa.

Ainakin neljä mielenosoittajaa sai vakavia vammoja yritettyään polttoitsemurhaa. Keskiviikkona kolme kurdia sai surmansa Berliinissä, kun israelilaiset vartijat avasivat tulen Israelin konsulaattiin tunkeutuneita kurdimielenosoittajia vastaan.

Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu puolusti vartijoita sanoen, että he toimivat itsepuolustukseksi eikä heillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin avata tuli kurdeja vastaan. Hän kiisti, että Israelilla olisi jotain tekemistä Öcalanin pidättämisen kanssa. Israel sulki kaikki lähetystönsä Euroopassa välikohtauksen jälkeen.

Saksalainen uutistoimisto DPA kertoi tiistaina tiedustelulähteitä lainaten, että Israelin tiedustelupalvelulla Mossadilla oli ratkaiseva rooli Öcalanin sieppauksessa.

Liittokansleri Gerhard Schröder totesi Baijerissa pitämässään puheessa, että väkivaltaisuuksiin syyllistyviä ulkomaalaisia odottaa karkotus maasta. "Kukaan lainrikkoja ei ole meidän ystävämme", hän sanoi puolueväelle.

Ruotsissa joukko kurdimielenosoittajia tunkeutui sosiaalidemokraattien tiloihin Tukholman keskustassa ja linnoittautui rakennukseen sisälle, kertoi puolueen edustaja. Kööpenhaminassa kurdit hyökkäsivät EU:n komission toimistoon ja yrittivät ottaa sen hallintaansa. Poliisi karkotti rakennukseen tunkeutuneet kolmisenkymmentä kurdia.

Kurdien mellakointi jatkui vielä keskiviikkona muun muassa Australiassa ja Kanadassa.

Yhdysvaltain Valkoinen talo otti tiistaina tyytyväisenä vastaan tiedon kurdijohtaja Abdullah Öcalanin pidätyksestä ja kehotti kurdeja lopettamaan pidätyksen aiheuttamat mielenosoitukset ympäri Eurooppaa. Valkoisen talon edustajan Joe Lockhartin mukaan Yhdysvallat ei ollut suoraan osallinen pidätykseen. Hän kieltäytyi kuitenkin tarkentamasta lausuntoaan.

Keskiviikkona Yhdysvallat kehotti amerikkalaisia erityiseen varovaisuuteen kaikkialla maailmassa kurdien mahdollisten kostoiskujen varalta.

Yhdysvallat on kiistänyt sekaantuneensa kurdijohtaja Abdullah Öcalanin sieppaukseen ja pidätykseen, mutta on myöntänyt osallistuneensa laajoihin diplomaattisiin ponnisteluin hänen saamiseksi oikeuteen vastaamaan Turkin esittämiin terrorismisyytteisiin.

Ministerit erosivat Kreikassa

Pangalos sekä sisäministeri Alekos Papadopoulos ja ministeri Philipos Petsalnikos erosivat pääministeri Kostas Simitisin pyynnöstä.

Kreikkalaiset lehdet ja oppositio ovat hyökänneet voimakkaasti Pangalosia ja pääministeri Kostas Simitisia vastaan sen vuoksi, että Turkki kykeni sieppaamaan Öcalanin. Lehdet ovat vaatineet ministereiden päitä vadille sanoen, että Kreikan olisi pitänyt kyetä suojelemaan Öcalania.

Kreikan hallitus asettui vielä keskiviikkona puolustamaan ulkoministeri Theodoros Pangalosia sanoen, ettei ulkoministeri eroa kurdijohtaja Abdullah Öcalanin pidättämisen vuoksi. Pääministeri Simitiksen mukaan Kenia, ei Kreikka, salli turkkilaisten siepata Öcalanin.

Kreikan presidentti Kostis Stefanopoulos kertoi olleensa erittäin järkyttynyt kuullessaan, että myös ulkomaiset tiedotusvälineet olivat syyttäneet Kreikkaa Öcalanin joutumisesta Turkkiin. Presidentti sanoi, ettei Kreikalla ole mitään tekemistä pidätyksen kanssa. "En voi uskoa, eikä kukaan kreikkalainen voi uskoa, että me olisimme luovuttaneet Öcalanin", hän sanoi.

Jotkut EU-maista ovat myös antaneet ymmärtää haluavansa Kreikalta selvityksen joistakin pidätykseen liittyvistä yksityiskohdista. Hollannin ulkoministeri Jozias van Aartsen kertoi haluavansa tietää mm. kuinka pitkään kurdijohtaja oli Kreikan suojeluksessa ja miksei Kreikka kertonut mitään EU-kumppaneilleen.

Belgian ulkoministeriön edustajan mukaan Kreikan rooli Öcalan-jupakassa tullee esille EU:n ulkoministereiden kokouksessa ensi maanantaina.

Toimintaa Turkissa

Pidätetyt ovat kurdien demokraattisen kansanpuolueen (Hadep) jäseniä ja kannattajia. Puolue on ilmoittanut haluavansa ratkaista kurdien ja Turkin välisen kiista rauhanomaisesti.Turkin viranomaiset tutkivat kuitenkin parhaillaan Hadepin mahdollisia yhteyksiä kurdisisseihin.

Turkin armeijan joukot ovat hyökänneet kielletyn Kurdistanin työväenpuolueen tukikohtiin Pohjois-Irakiin, kertoi Turkin päämajan tiedottaja keskiviikkoiltana. Hyökkäys alkoi tiistaina samoihin aikoihin kun kurdit osoittivat eri puolilla maailmaa mieltään.

Turkin rajaviranomaisten mukaan hyökkäys kohdistui pitkin rajaa oleviin tukikohtiin, joista PKK on hyökännyt Kaakkois-Turkkiin. PKK on suuresti heikentynyt itse Turkissa, jossa sillä on vain muutamia vuoristotukikohtia.

Ilmavoimien tukemat Turkin joukot ovat tunkeutuneet yli 15 kilometriä Pohjois-Irakin alueelle tarkoituksenaan iskeä vangittua Abdullah Öcalania tukevia kurdisissejä vastaan, Turkin turvallisuusviranomaiset kertoivat torstaina.

Sotilaslähteistä kerrottiin, että hyökkäys oli ajoitettu niin että sissit kärsisivät uuden takaiskun heti Öcalanin pidätyksen jälkeen. Operaatioon osallistuu noin 4 000 Turkin armeijan sotilasta sekä tuhatkunta kurdia, jotka kuuluvat turkkilaismieliseen kurdimiliisiin.

"Operaatio jatkuu siihen asti, kunnes tavoitteet on saavutettu. Terroristit ovat pakokauhun vallassa eivätkä tiedä miten toimia", sanoi eräs turvallisuusviranomaisten edustaja. PKK:lla on ollut tukikohtia Pohjois-Irakissa siitä saakka, kun Irakin hallitus menetti alueen hallinnan vuoden 1991 Persianlahden sodan jälkeen.

Pohjois-Irakin vuoria ja laaksoja hallitsee kaksi kilpailevaa kurdijärjestöä, jotka sopivat äskettäin Yhdysvaltain välityksellä yhteistyöstä, jolla PKK:ta estettäisiin perustamasta uusia tukikohtia alueelle.

PKK jatkaa taistelua

"PKK:n aseellinen taistelu jatkuu. Kurdisissien ja kurdikansan on lähdettävä liikkeelle ja toimittava kaikilla saroilla Turkkia ja vihollisiaan vastaan", Kurdistanin työväenpuolueen eli PKK:n keskuskomitea sanoi tiedotteessaan, joka luettiin kurdinkielisen Med-tv-kanavan lähetyksessä. Tämä satelliittikanava toimii Belgiasta käsin.

Abdullah Öcalan toivoi viimeisessä haastattelussaan ennen pidättämistään, että länsimaat ryhtyisivät välittämään neuvotteluyhteyden avaamiseksi kurdien PKK-taistelujärjestön ja Turkin hallituksen välille. Jos näin ei tapahdu, Öcalan sanoi PKK:n ehkä aloittavan laajamittaisen kansannousun Turkkia vastaan.

Lontoossa ilmestyvä Jane's Intelligence Review julkaisi keskiviikkona kurdijohtajan haastattelun, joka oli tehty tammikuussa Roomassa.

Öcalanin mukaan länsimailla on velvollisuus ryhtyä välittäjän tehtävään, koska Turkki on voinut jatkaa kurdien vastaista taisteluaan Euroopan ja sotilasliitto Naton tuella. "Länsimaiden tulisi tehdä omaan leiriinsä kuuluvassa Turkissa sama, mitä ne tekivät Bosniassa ja Kosovossa", Öcalan sanoi. "Tämän sodan täytyy loppua sopimukseen."

Öcalan - terroristi vai vapaustaistelija

Öcalan sukkuloi useita viikkoja eri Euroopan maiden välillä sen jälkeen, kun hänen entiset liittolaisensa Syyriassa pakottivat hänet lähtemään maasta. Hänet torjuttiin Italiassa ja Hollannissa, eikä Saksakaan halunnut ottaa häntä vastaan, vaikka hänestä oli annettu siellä pidätysmääräys.

Öcalan syntyi köyhään talonpoikaisperheeseen Kaakkois-Turkissa vuonna 1949. Hän opiskeli 70-luvulla valtiotieteitä Ankaran yliopistossa ja kiinnostui siellä kommunistien ja kansallishenkisten ajatuksista. Vuonna 1978 hän perusti kommunistisen PKK:n, joka ryhtyi puolustamaan Turkin kurdivähemmistön oikeuksia.

Verinen sota Ankaran keskushallitusta vastaan alkoi 1984. Taistelu itsenäisen kurdivaltion perustamiseksi on vaatinut arviolta 30 000 ihmisen hengen. Turkki ei ole halunnut käydä poliittista vuoropuhelua terroristien kanssa, vaan on taistellut PKK:n nujertamiseksi kaikin keinoin.

Öcalan johti järjestöään kovin ottein Syyriasta käsin, missä hän oli presidentti Hafez al-Assadin henkilökohtaisessa suojeluksessa. Tämä vei Turkin ja Syyrian aseellisen yhteenoton partaalle syksyllä 1988. Kiista ratkesi vasta kun Syyria ilmoitti, että se lopettaa tukensa PKK:lle.

Kurdistaniksi kutsutulla alueella asuu noin 23 miljoonaa kurdia. Alueella ei ole virallisia rajoja, ja siihen kuuluu osia pääasiassa Turkista, Syyriasta, Irakista ja Iranista.

Kurdit olivat aiemmin suureksi osaksi paimentolaisia, mutta nykyisin lähes puolet heistä asuu kaupungeissa. Kurdialueella on useita kaupunkeja, joissa on puoli miljoonaa asukasta tai enemmän.

Kurdeilla on oma kielensä ja kulttuurinsa. Kurdeja ei lueta arabeihin, turkkilaisiin eikä persialaisiin. Heitä pidetään poliittisena uhkana kaikissa neljässä maassa, joiden alueella heitä asuu.

Turkin kärsittyä tappion ensimmäisessä maailmansodassa ja osmanien valtakunnan luhistuttua kurdien oikeudet itsenäiseen kotimaahan tunnustettiin Sevresin sopimuksessa vuonna 1920. Britannian ja Ranskan antamia lupauksia ei kuitenkaan koskaan lunastettu. Lausannessa tehtiin uusi sopimus 1923, ja kurdien vaatimukset haudattiin.

STT-HJ
19.2.1999