Yksi opiskelupaikka yhdelle opiskelijalle kerrallaan ensi lukuvuonna

Opiskelijapaikkaa hakevien oikeusturva paranee

Tämä uusi asetus ei sulje mahdollisuutta hakea useampaa kuin yhtä opiskelupaikkaa. Opiskelija voi myös edelleen suorittaa useampia korkeakoulututkintoja.

Asetuksessa on painopiste sanoilla "samana lukuvuonna". Määrittelyyn on päädytty siksi, että vain kolmasosa korkeakouluista opiskelumahdollisuutta hakevista saa opiskelupaikan. Kuitenkin joku hakija voi tulla hyväksytyksi useampaan korkeakouluun.

Yksi ahkerimmista hakijoista lienee opiskelija, joka haki 35 paikkaan ja tuli hyväksytyksi seitsemään. Jotta vapautuvat kuusi opiskelupaikkaa olisi mahdollista jakaa muille halukkaille ajoissa ja oikeudenmukaisesti, tarvitaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille periaatteellinen yksimielisyys valintajärjestelmästä sekä ns. keskustelevat tietojärjestelmät.

Valintamenettelyuudistuksen takana on kolmivuotinen puristus, johon ovat osallistuneet yliopistojen ja korkeakoulujen lisäksi myös eduskunnan perustuslakivaliokunta pohtimalla yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännöksen oikeellisuutta. Perustuslakivaliokunta keskusteli siitä, annetaanko useammalle hakijalle yksi opiskelupaikka vai yhdelle hakijalle useampi opiskelupaikka.

Tietosuojalainsäädännön valmistuminen antoi osaltaan osviittaa siitä, miten korkeakoulujen keskenään yhteensopivat hakijoiden rekisterit ovat luotavissa.

Jos ilmoitus myöhästyy, opiskelupaikka jää saamatta

Opiskelijavalinnat julkaistaan ja tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 23. heinäkuuta.

Elokuun ensimmäisen viikon perjantaina, tänä vuonna 6. elokuuta klo 16.15, hakijan on viimeistään kirjallisesti vahvistettava, minkä opiskelupaikan hän ottaa vastaan, jolloin muut hänelle mahdollisesti tarjolla olevat opiskelupaikat vapautuvat muiden hakijoiden käyttöön.

Päivämääristä pidetään opetusministeriössä asiaa yliopistolaitoksen näkökulmasta valmistelleen johtaja Arvo Jäppisen mukaan "tulikirjaimin kiinni", sillä muuten järjestelmä ei toimi.

- Opiskelijan on ajoissa ilmoitettava minkä paikan hän ottaa vastaan uhalla, että hän menettää paikkansa, Jäppinen sanoo.

Hakijalle lankeaa siis tiukkoja velvollisuuksia. Opiskelupaikan vastaanottaminen on tehtävä kirjallisesti opiskelupaikan lähettämällä lomakkeella. Ilmoitus on sitova, sitä ei voi myöhemmin muuttaa. Jos hakija ei voi ilmoitusta jonkin inhimillisen syyn takia tehdä itse, hänen on valtuutettava joku toinen normaalilla valtakirjamenettelyllä.

Mikäli opiskelijaksi hyväksytty ei määräaikaan mennessä vahvista vastaanottavansa mitään opiskelupaikkaa, hän menettää kaikki paikat, joihin hän on tullut hyväksytyksi.

Jonottaminen yhä mahdollista

Jonotuspaikkaa ei voi muuttaa, mutta hakija voi ilmoittaa luopuvansa jonotuksesta, jos tietoa hyväksymisestä ei kuulu. Oikeus jonottamiseen päättyy elokuun 20. päivänä. Tämän jälkeen täytetään mahdollisesti vielä vapautuvat paikat.

Opiskelijatulvat hyökyneet vuosikymmeniä

Opetusministeriön kansliapäällikkö Vilho Hirvi kutsuu 1970-lukua suunnitteluoptimismin kultakaudeksi, jolloin ajateltiin opiskelijavirtojen suuntautuvan ihanteellisesti lahjakkuuden ja kiinnostuksen mukaisesti. Kun näin ei oikein käynyt, 1990-luvulla on painotettu toiminnan tehokkuutta ja tuloshakuisuutta.

- Nuorilta vaaditaan kykyä hahmottaa yhteiskunnan nopeita muutoksia ja tehdä sen mukaisia tietoisia uravalintoja, Hirvi totesi opiskelijavalintoja käsittelevässä seminaarissa Helsingissä.

Suomi on koulutusfilosofialtaan valintakoepainotteinen maa, joka on kiilautumassa eniten koulutusta tarjoavien maiden kärkeen. Tavoitteena on tarjota korkeakoulutasoista koulutusta 65 prosentille ikäluokasta. Nyt ollaan saavuttamassa noin 60 prosenttia ikäluokasta.

Autonomiaansa varjelevat yliopistot ovat aina halunneet valita opiskelijoista lahjakkaimmat, motivoituneimmat ja soveltuvimmat, koska hyvät opiskelijat ovat laadun mitta.

Johtaja Arvo Jäppisen mukaan valintakokeilla on haluttu mitata soveltuvuutta enemmän kuin ylioppilaskokeen tulokset kertovat. Nyt kuitenkin pohditaan, miten ylioppilaskoetta voitaisiin jatkossa hyödyntää valintaperusteissa entistä enemmän.

Korkeakoulukelpoisuutta tarkastellaan uudistuksen yhteydessä myös avoimesti, ettei valintajärjestelmä sulkisi automaattisesti pois esimerkiksi ulkomailla tutkintonsa suorittaneita hakijoita. Avoimen yliopiston kautta aiotaan vastaisuudessa tarjota väylä noin tuhannelle hakijalle.

Ammattikorkeakoulut tasaveroiseen asemaan

Ammattikorkeakoulut ovat profiloinnin tarpeessaan luoneet peräti 14 erilaista tutkintoa, lähes 50 tutkintonimikettä ja 300 koulutusohjelmaa. Vähemmälläkin tullaan toimeen, ja valintakin helpottuisi.

- Hahmottamisen kannalta mahdoton järjestelmä hakijalle, sanoo johtaja Heikki Mäenpää opetusministeriöstä.

Runsaudesta pyritään 60:een koulutusohjelmaan. Samaan aikaan ammattikorkeakouluverkko varmentuu noin 25-26 vakinaisen ammattikorkeakoulun suuruiseksi. Toivelistalla oli alun perin sata koulua. Uudistuksiin kuuluu myös sähköinen hakulomake, kunhan sähköinen allekirjoitus on hyväksyttävissä.

- Hakijan oikeusturva paranee merkittävästi. Ylijäävien opiskelupaikkojen jälkitäytön osalta marssijärjestys on mennyt aivan vääriin puihin, Mäenpää totesi.

Uudistus ei koske maanpuolustuskorkeakoulun eikä poliisikorkeakoulun valintoja.

MARGIT HARA
19.2.1999