Naisaktiivit syyttävät yhteiskuntaa osa-aikatyön tukemisesta

Ranskatar pyrkii pois hellan äärestä

Tilastot eivät paljasta osa-aikatyön jatkuvaa yleistymistä. Kansallisen tilastokeskus INSEE:n mukaan osa-aikaisia oli viime vuonna reilut 17 prosenttia työvoimasta. Heistä noin 80 prosenttia oli naisia.

Joillekin järjestely sopii perhesyistä, mutta valtaosa naisista etsii samaan aikaan täysiaikaista työtä. Ay-liikkeen naisaktiivit ja tutkijat syyttävät päättäjiä osa-aikatyötä tukevasta perhepolitiikasta. Arvostetun tutkimuslaitoksen CNRS:n tutkimusjohtaja Margaret Maruani epäilee jopa, että osa-aikatyö on luotu tietoisesti naisia varten.

- Ideologiansa puolesta osa-aikatyötä voi pitää tyypillisen naisellisena. Eräille se merkitsee kurjistumista, toisille taas riippuvuutta aviopuolisosta, Maruani väittää.

"Keino yleiseen palkanlaskuun"

- Hallitus sanoo edistystä tapahtuneen, mutta esimerkiksi perhepolittiset tuet eivät anna kylliksi mahdollisuuksia lastenhoidon järjestämiseen, Boutroue sanoo.

Suomen STTK:ta vastaavan CFDT:n naisvaltuutettu Josette Dixneuf huomauttaa monen tekevän osa-aikatyötä paremman puutteessa. Dixneuf väittää, että ranskalaiset naiset ovat aktiivisempia kuin missään muussa Euroopan maassa. Dixneufin mukaan 70 prosenttia heistä työskentelee tai etsii aktiivisesti työtä.

- Siitä on 20 vuotta, kun naiset pysyivät kotona lasten kanssa, Dixneuf sanoo.

Lama raastoi Pohjois-Ranskaa

Yksi laman kouriin joutuneista on Lillessä asuva Colette. Hän jäi ensi kertaa työttömäksi 1993 vaatealan firmasta työskenneltyään yhtäjaksoisesti 26 vuotta. Colette ei ollut ennen potkujaan opiskellut päivääkään.

Työttömyys koettelee Ranskassa erityisesti kouluttamattomia. Viime vuonna noin 1,6 miljoonasta työttömästä naisesta lähes 600 000 oli vailla minkäänlaista koulutodistusta. Colette, 49, valittelee olevansa liian vanha työelämään. Nyt hän tekee 26 tuntia viikossa vaatteiden tuontifirmassa.

- Haluaisin hyödyntää vuosien aikana kertynyttä kokemusta, mutta työnantajat ovat kiinnostuneempia nuoremmista, hän huokaa.

Tosiasiassa työttömyys raastaa vielä pahemmin nuoria. Eurostatin mukaan alle 25-vuotiaiden naisten työttömyysprosentti on Ranskassa 29 prosenttia. Suomessakin luku on korkea, 27,7.

Lähellä Lilleä asuva Charlotte Delporte, 24, on korkeasti koulutettunakin vailla työtä. Delporte valmistui viime syksynä psykologiksi Louvainin yliopistosta Belgiasta. Delporten 20 opiskelijan ryhmästä vain yksi on löytänyt viran.

Delporte hakee kuumeisesti töitä sekä Ranskasta että läheisen rajan takaa Belgiasta. Ongelmakseen hän arvioi iän ja kokemuksen puutteen.

- Nuori nainen koetaan riskiksi, koska työnantaja arvelee hänen jäävän pian vauvalomalle, Delporte kertoo.

Koulutus ja kokemuskaan eivät takaa paikkaa auringossa. Pariisissa Champs Elyseen liepeillä työskentelevä markkinointipäällikkö Brigitte Danten sanoo saaneensa potkut 1994, koska halusi edetä urallaan muita nopeammin. Hänellä on arvosanat tiedotusopista, englannin kielestä ja markkinoinnista.

- Kenenkään ei oleteta olevan ylikoulutettu. Minulle sanottiin, että huomenna saattaisit olla toimitusjohtaja, mutta siihen pääseminen on naiselle kovin vaikeaa. He haluavat vain miehiä, Danten sanoo.

Orsay-parfyymeja nykyään markkinoiva Danten nauttii huippupalkkaa, tekee 10-12 -tuntista työpäivää, mutta suhtautuu varovaisesti tulevaisuuteen.

- Yritän antaa kaikkeni, mutta mikään ei ole nykyään varmaa, Danten muistuttaa.

Oikeuskaan ei voi taata työtä

- Työnantajat ovat joskus kohdelleet minua kuin typerää kummajaista. Heillä on rajoittunut käsitys invalidista, joka vain istuu pyörätuolissa tai kotona sohvalla, Verbecke puuskahtaa.

Verbecke osallistui 1994 ohjelmaan, jonka tarkoituksena oli saattaa työttömät takaisin työelämään. Hän sai puolipäiväpestin valtio-omisteisessa telealan instituutissa. Kolmen vuoden kuluttua Verbeck oli taas työtön, mutta ammattiliikkeen edustajan mielestä hän oli pitkän jakson jälkeen oikeutettu virkaan. Asia puitiin oikeudessa, ja Verbecke voitti jutun.

- Yhtiön olisi pitänyt sen jälkeen antaa minulle työpaikka, mutta en koskaan saanut sitä, Verbecke ihmettelee.

Useimmissa tapauksissa yritykset noudattavat päätöksiä säilyttääkseen maineensa, mutta oikeudella ei ole valtaa velvoittaa työnantajia. Nyt Verbecke on taas työharjoittelussa, mutta odottaa innolla ensimmäistä vauvalomaansa. Äitiysloman jälkeen hän aikoo jatkaa työn metsästystä.

- Kun asuu yksin, ei ole paljon valinnanvaraa, Verbecke sanoo hiljaa.

STT-MH
19.2.1999